Rantakatu 7 C, Seminaarin alue
Iivari Reinilä työskenteli Raahen seminaarissa matematiikan ja luonnontieteiden lehtorina vuosina 1911–1948. Hänen poikansa Yrjö Reinilä (1916–2010) toimi Raahessa kaupunginjohtajana.
”Iivarin-päivänä seminaarin opettajat perheineen kokoontuivat tohtori Iivari Reinilän huvilalle. Hänellä oli isokokoinen Excursio-vene, jolla hän vei aina yhden luokan vuorollaan tutustumaan Raahen saariston kasvillisuuteen.” (Tuikkuja ja kynttilöitä)
Iivari Reinilä syntyi Oulussa 8.12.1884. Hänen isänsä, Wilhelm Rehnbäck, toimi tuolloin Oulun lääninhallituksen virkailijana. Wilhelm muutti perheineen Raaheen vuonna 1892. Hän toimi Salon kihlakunnan voutina.
Iivari kävi Raahen alkeiskoulun ja Oulun Lyseon. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1903. Vuonna 1909 hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta. Kaksi vuotta myöhemmin hän suoritti kasviopin ja eläinopin tutkinnot.
Brahenkatu 8
Iivari työskenteli Raahen seminaarissa matematiikan ja luonnontieteiden lehtorina vuodesta 1911 eläkeikäänsä vuoteen 1948 asti. Eläkevuosinaan hän teki pätkätöitä opettajana Raahessa ja Oulussa 83-vuotiaaksi asti.
Hän solmi ensimmäisen avioliiton vuonna 1915 Ruth von Pfalerin kanssa. Avioliitosta syntyi viisi lasta. Leskeksi jäätyään hän meni vuonna 1959 naimisiin Kaisa Törmän kanssa ja muutti Ouluun.
Vuonna 1917 hän osti talon, jonka nykyinen osoite on Brahenkatu 8. Seminaarin maantiedon, terveydenhoito-opin ja voimistelun opettajatar Ellen Wåhlberg (1867–1950) asui vuokralla talossa. Talossa toimi Reinilöiden aikana myös posti ja lennätin.
Harrastuksena kasvinviljely
Iivari harrasti kasvinviljelyä ja työllisti kesäisin muutaman koululaisen pelloilleen. Aarien laajuisella kasvimaalla kasvoi ainakin porkkanoita ja punajuuria. Jonkin matkan päässä lainehti suuri rypsipelto. Rypsi oli aivan outo kasvi raahelaisille. Iivari itse käänsi maata lapiolla. Koululaiset nyppivät pois juolavehnän juuret ja keltaiset madot, jotka katkaistiin kahtia.
Eräs seminaarin oppilas on muistellut, että kun hän meni tapaamaan opettajaansa, tämä tuli häntä vastaan työvaatteissa ja hikisenä.
- Kyllä se on ikävää, kun talossa ei ole hevosta ja minua sitten pidetään vetojuhtana, Iivari totesi.
Perunatohtorin väitöskirja
Vuonna 1928 hän matkusti Amsterdamin olympialaisiin ja vieraili maatalouskoetilalla saaden mukaansa perunalajin nimeltään Erstling. Siitä tuli pitkäaikainen peruna Reinilöille.
Hän väitteli vuonna 1930 tohtoriksi maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, mikä liittyi hänen maanviljelysharrastukseensa. Väitöskirjan nimi oli ”Valoa läpäisevä paperi kasvinviljelyksessä”. Väitöskirjan tiimoilta raahelaiset antoivat hänelle nimityksen ”perunatohtori”.
Excursio-veneellä retkiä saaristoon
Vuonna 1913 Iivari rakennutti Kultalanperän Ahon talossa Excursio-purjeveneen. Veneen tärkeä ominaisuus oli se, että nostokölisenä se kulki matalissakin vesissä. Syyslukukaudella Iivari teki luokkansa kanssa retkiä Raahen saaristoon, jossa oppilaat tutustuivat merelliseen luontoon.
Purjehtiminen oli myös perheelle tärkeä harrastus. Lapset oppivat jo varhain vesillä liikkumisen taidon ja saariston merkityksen. Vuonna 1932 Iivari rakensi Kylmälleniemelle saunahuvilan ja venevajan.
Iivarilla riitti tarmoa myös kunnallisiin luottamustoimiin. Ensimmäinen luottamustoimi oli huoltolautakunnan jäsenyys vuosina 1915–1922. Hän vaikutti kaupunginvaltuustossa vuodet 1920–1946. Tämän lisäksi hän osallistui useiden lautakuntien toimintaan aina vuoteen 1959 asti. Iivari Reinilä kuoli Oulussa 28. elokuuta 1975.
Tämän päivän kalenteri-ikkunan koristelivat Käsityökoulu Solmun oppilaat.
Lisätietoja
Sari Salmela: Tuikkuja ja kynttilöitä, muistoja Raahen seminaarista vuosilta 1896–1971, Raahe-seuran julkaisu v. 1999