Flatland Route – retkipyöräilyn rengasreitti | Visit Raahe
Kuva kolmesta pyöräilijästä soratiellä. Logo Flatland Route retkipyöräilyn rengasreitistä.

Jaa parhaat hetkesi #visitraahe @visitraahe

Flatland Route – retkipyöräilyn rengasreitti

Flatland Route on tasainen ja helppokulkuinen pyöräilyreitti Itämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaalla. Soratievoittoinen ympyräreitti on 320 kilometrin pituinen ja sen pyöräily vie viidestä kuuteen päivää. Flatland Route yhdistää Perämeren kaakkoisrannikon kylät, kaupungit, luonto- ja historiakohteet sekä palvelut vähäliikenteisiä sivuteitä pitkin. Tarjolla on mielenkiintoinen ja monipuolinen polkaisu alueen luontoon ja historiaan!  

  • Pituus

    Reitin pituus

    320 km

  • Kesto

    Reitin kesto

    5–6 päivää

  • Nousumetrit

    Reitin nousumetrit

    770 m

  • Korkein kohta

    Reitin korkein kohta

    126 m

  • Haastavuus

    Reitin haastavuus

    3/10

  • Soratietä

    Reitillä päällystämätöntä tietä

    55 %

  • Polkuja

    Reitillä polkuja

    1 %

  • Ajettavissa

    Reitti on ajettavissa

    100 %

Pohjois-Pohjanmaan kierros on monipuolinen, aloittelijoillekin hyvin sopiva retkipyöräilyreitti Perämeren rannikolla. Reitti koostuu neljästä erilaisesta osuudesta. Ensimmäiset päivät lähtöpisteestä, Limingasta, kulkevat tasaista rannikkoa hiekkaranta- ja satamamaisemissa Lumijoen, Siikajoen, Raahen ja Pyhäjoen kautta. Sitä seuraa reittiosuus Pyhäjoen vanhoja penkkateitä pitkin sisämaahan Merijärvelle ja aina Oulaisiin asti. Paluumatka pohjoiseen, kohti Vihantia kulkee metsän siimeksessä Vihannin kinttupolkujen laavujen ja kotien kautta. Reitin viimeinen osuus Ruukin vanhasta teollisuusmiljööstä Liminkaan seuraa Pohjanmaan rataa ja sen huoltoteitä. 

Reitin suola on rauhallisten sivu- ja hiekkateiden sekä monipuolisten reittiosuuksien lisäksi pikkuruiset kylät, joiden kylähenki näkyy matkailijalle persoonallisina ja uniikkeina palveluina. Milloin eläköitynyt laiva on jatkanut elämäänsä kuivalla maalla kahvilana ja majatalona, milloin koulun piha on kesäisin leirintäalueena, tai milloin vaikkapa vanha jugend-kartano tai terveyskeskus on kunnostettu matkailijoiden lepopaikaksi. Näiden lisäksi reitillä on kansainvälisesti erittäin arvokas Liminganlahden luonnonsuojelualue ja luontokeskus sekä useita vanhoja kirkkoja, puulajipuistoja, joitakin Suomen vanhimpia siltoja ja useita museoalueita. Reitti kulkee Raahen Wanhan kaupungin kautta, joka on yksi Suomen parhaiten säilyneitä 1800-luvun puukaupunkeja. 

Reitti on saavutettavissa helposti julkisella liikenteellä: reitin varren rautatieasemat ovat Oulaisissa, Vihannissa ja Ruukissa. Oulusta reitin alkupisteeseen Liminkaan pääsee bussilla reilussa puolessa tunnissa ja pyörälläkin lähtöpisteeseen kertyy kilometrejä vain 30. Reitti tarjoaa kenelle tahansa sopivan rentotahtisen 5-6 päivän retken joko telttaillen tai pelkästään majoituspalveluita hyödyntäen. Vauhdikkaampi voi ajaa reitin huomattavasti nopeamminkin, esimerkiksi kolmen päivän viikonloppuretkenä - sään, kunnon ja seuran salliessa. 

Kohokohtia

  • Idylliset ja persoonalliset kylät uniikkeine palveluineen. 
  • Rauhalliset hiekka- ja metsätiet, jotka yhdistävät alueen palvelut ja nähtävyydet. 
  • Loputtomat hiekkarannat ja lukuiset kalastussatamat Perämeren rannalla. 
  • Pyhäjoen penkkatiet taukopaikkoineen. 
  • Lukemattomat laavut ja kodat metsien siimeksissä ja vesistöjen varrella. 
  • Wanha Raahe, yksi Suomen parhaiten säilyneistä 1800-luvun puukaupungeista. 
  • Liminganlahden Natura-alue ja luontokeskus. 
  • Palveluiden runsaus tekee retkeilystä kevyttä ja helppoa. 
  • Mäettömyys erityisesti reitin rannikko-osuudella tekee etenemisestä tehokasta. 

Reitin digitaalinen opastus

Digitaalisen opastuksen alustana toimii Outdooractive. Sivusto on suunnattu kaikille luonnossa liikkujille. Selainversion lisäksi löytyy älylaitteisiin ladattava sovellus, jonka avulla voit tutkia tätäkin reittiä ja vaikka suunnitella seudulle omia retkiä. Jotta pysyt retkelläsi oikealla reitillä ja löydät reitin varrelle merkityt taukopaikat, kaupat ja majoitukset, suosittelemme että lataat sovelluksen puhelimeesi. Maksuttomalla versiolla ja rekisteröityneenä pääset myös esim. lataamaan tulostettavat kartat. Lisää ohjeita selainversion ja sovelluksen käyttöön löydät Outdooractivesta.  

SIIRRY REITTITIETOIHIN TÄSTÄ (Avaa uuden ikkunan Outdooractive alustalla)

Seudun monipuolinen luonto tarjoaa myös lukuisia muita retkeilyreittivaihtoehtoja

Huomioi nämä
  • Reitti on ajettavissa millä tahansa pyörällä, kunhan rengaskoko on minimissään 35 mm. Reitillä on muutama lyhyt pehmeä osuus, mutta niiden takia isompaa rengasta ei välttämättä kannata laittaa. 
  • Paras aika pyöräretkeilyyn eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla on yleensä toukokuun lopusta syyskuun loppuun. Päivälämpötilat ovat alku- ja loppukesästä 12-20 asteen luokkaa ja kesäkuukausina 15-25 asteen ikkunassa. 
  • Makuupussia valitessa on hyvä huomioida, että ainakin alku- ja loppukesästä yölämpötilat voivat laskea alle viiden asteen. 
  • Kesäkuukausina päivät ovat pitkiä ja kesäkuun lopulla valoa on ympäri vuorokauden. Jos tämä on sinulle uusi juttu, valoon tottuminen ja nukkumisrytmin löytäminen voi viedä aikaa.
  • Reitillä on vain digitaalinen reittiopastus, lue bikepacking.comin ohjeet ja vinkit onnistuneeseen reittinavigointiin täältä ja tästä. Kiinnitä erityistä huomiota navigointilaitteen akun riittävyyteen ja ota mukaasi vara-akku tai varavirtalähde.
  • Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja. Lisäksi seuraa Metsähallituksen Retkietikettiä ja Suomen Ladun Maastopyöräilijän etikettiä
  • Puhelinverkko kattaa koko reittialueen: avun soittaminen onnistuu aina numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta.
Leiriytyminen ja majapaikat
  • Reitti on mahdollista pyöräillä ilman leiriytymisvarusteita rennollakin päivävauhdilla, kun yöpymiset varaa ennakkoon.
  • Majoituspalveluiden hinnat vaihtelevat erittäin edullisesta keskihintaiseen. 
  • Leirintä on sallittua ja maksutonta kaikilla karttaan merkityillä telttapaikoilla, ellei kyseessä ole maksullinen leirintäalue palveluineen. 
  • Vettä ei yleensä ole saatavilla suositelluilla leiripaikoilla, joten kanna vesi yöksi leiripaikkaa edeltävältä vesipisteeltä. 
  • Polttopuita ja huussi löytyvät vain joiltakin tauko- ja yöpaikoilta. 
  • AirBnB -majoitusvaihtoehtoja on reitin varrella vaihtelevasti. 
Ruoka ja vesi
 
  • Ravintoloita, kahviloita ja kauppoja on reitillä säännöllisesti, mutta erityisesti taajamien ulkopuolella palvelujen aukioloajat voivat vaihdella kausittain paljon. Tarkasta palvelujen aukioloajat ennakkoon. 
  • Yleensä reitillä selviää kantamalla puolen päivän eväät ja kaksi litraa vettä. Tosin yöpymistä varten vettä tarvitsee todennäköisemmin kantaa enemmän. 
  • Laavuilla ja kodilla tulee muistaa, että avotulen tekeminen on ehdottomasti kiellettyä metsäpalovaroituksen aikana. Tietoa alueellisista metsäpalovaroituksista täällä
  • Vettä ei yleensä ole saatavilla suositelluilla leiripaikoilla, joten kanna vesi yöksi leiripaikkaa edeltävältä vesipisteeltä.
  • Hanavesi on Suomessa yleensä laadukasta ja juomakelpoista. Reitinvarren ravintolat, kahvilat, kioskit ja kaupat täyttävät pyöräilijöiden juomapulloja usein mielellään.
Kulkuyhteydet
 
  • Reitin viralliseen alkupisteeseen Liminkaan pääsee linja-autolla reilu puolessa tunnissa Oulusta ja vuoroja kulkee säännöllisesti koko päivän. Pyöräpaikan varaaminen ennakkoon ei ole mahdollista ja mukaan mahtuu, jos pyörälle on tilaa. Koska Oulusta on Liminkaan vain 30 km matka, pääsee reitillä kätevästi pyörällä esimerkiksi tätä reittiä pitkin. 
  • Reitin voi aloittaa myös Oulaisista, jonne pääsee junalle Helsingistä noin viidessä tunnissa ja vuoroja menee päivisin noin tunnin välein. Pyöräpaikan varaaminen junaan on suositeltavaa reilusti ennakkoon. 
  • Myös Ruukki ja Vihanti ovat saavutettavissa junalla, mutta päivittäisiä vuoroja on harvemmin. 
  • Linja-autoyhteys toimii myös Siikajoelle, Raaheen ja Pyhäjoelle. 
Reitin haastavuus
 

Reitti on lähes kokonaan erittäin helppoja ja tasaisia hiekkateitä, metsäteitä ja vähäliikenteisiä asfalttiteitä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Teknisesti hieman haastavampia kohtia ovat esimerkiksi Rantakylän polkuosuus ja Lampinsaarelle saapuminen latupohjan rehevää polkua pitkin. Kohdat ovat lyhyitä ja maltilla ne sujuvat helposti ensikertalaiseltakin. Päällystetiet, hiekkatiet sekä metsätiet ja polut on eroteltu toisista kartalla värikoodein. Lue lisää reittikartan vaativuusluokittelusta täältä. 

Fyysisesti reitin neljä ensimmäistä päivää Oulaisiin asti ovat erittäin helppoja ja mäkiä ei ole lähes ollenkaan. Myöskään viimeisten kahden päivän aikana ei kerry paljoa nousua. Eteneminen reitillä on yleensä lennokasta ja helppoa. Mikäli reitti ajetaan reittimuistiinpanojen mukaisella etenemistahdilla kuudessa päivässä, ovat päivät erittäin leppoisia. Fyysistä haastetta on helppo nostaa päivämatkoja pidentämällä. Kokeneemmat puristavat reitin pitkään viikonloppuun. Fyysiseltä haastavuudeltaan reitti saa luokituksen 2/10 ja tekniseltä haastavuudeltaan vain 3/10. 

Retkeilyhaasteeltaan reitti on kokonaisuutena myös erittäin helppo, sillä palvelujen rytmitys on säännöllinen, eivätkä palvelujen välit ole pitkiä. Lisäksi julkisella liikenteellä pääsee usein seuraavaan kylään tarvittaessa, esimerkiksi pyörän rikkoutumista ratkaisemaan. Reitti on ajettavissa molempiin suuntiin, eikä ajosuunta vaikuta reitin haastavuuteen. Poikkeuksena voivat olla Perämeren rannikon tuulet, jotka voivat tehdä ainakin rannikko-osuudesta toiseen suuntaan helpommin pyöräiltävän. Helpompaa pyörävaellusreittiä Suomineidon alueelta saa etsiä! 

Pyöräretkeily on usein sitä mukavampaa mitä kevyempi varustus on. Tosin iso osa reitistä on tasaista ja siten varusteiden paino ei ole se tärkein asia. Bikepacking-laukut ovat kepeämpi ja aerodynaamisempi vaihtoehto perinteisille tavaratelineelle ja sivulaukuille, mutta tällä reitillä selviää millä vain kantojärjestelmällä. Suositeltava rengaskoko on minimissään 35 mm, mutta kokeneempi pärjää kapeammallakin. Reitillä voi olla muutama pehmeä osuus, mutta pelkästään niiden takia isompaa rengasta ei välttämättä kannata laittaa. 

Ehdotetun reittikuvauksen löydät alta vetolaatikoista.

Päivä 1: Liminka – Siikajoenkylä (57 km)
 

Flatland Route alkaa Limingan keskustasta peltoja halkovalla päällystetiellä Rantakylän virkistysalueen rauhaan. Liminganlahden luontokeskukselta voi poiketa heti reitin alkupäästä ajamalla Rantakylän virkistysalueelta Jurvalankujan, Seikkulankujan ja Mattilankujan kautta Lumijoentien varteen pyörätielle, josta ajetaan reilut 100 metriä takaisin pohjoiseen päin. Reitille paluu tapahtuu samaa tietä. Matkalla Lumijokea kohti reitti muuttuu ensin hiekkatieksi ja pian sen jälkeen osittain hiekkapohjaiseksi metsätieksi. Kapeammilla renkailla tulee olla ajoittain tarkkana hiekan kanssa, mutta Rantakylän hietamaat jäävät kuitenkin taakse nopeasti. Noin kahden kilometrin polkuosuus syvällä metsän uumenissa on koko reitin pisin, mutta nopeana ja sileänä se ei etenemistä paljon hidasta.  

Lumijoen palvelujen jälkeen reitti suuntaa hiekkateitä pitkin Perämeren rannikolle ja tarkemmin Liminganlahdelle, jonka kansainvälisesti arvokas lintukosteikko on kokonaisuudessaan suojeltua Natura-aluetta. Lahdella on lintutorni ja Sannanlahden nuotiopaikalla on reilusti telttailutilaa. Tosin Lumijoen Varjakan kalastus- ja pienvenesatamaan on Liminganlahdelta vain reilut 10 lisäkilometriä. Satamasta löytyy sympaattinen Laivakahvila ja majatalo Hailuoto, ilmainen telttailualue, vettä, grillikota, suihkut ja vuokrasauna. Kilometrejä Limingasta Varjakkaan kertyy noin 32.  

Varjakasta alkaa kahdeksan kalastajasataman sarja aina Siikajoelle asti, jonne ensimmäinen ajopäivä kutakuinkin loppuu. Varjakan ja Siikajoen välinen osuus alkaa noin 10 kilometrin mittaisella suoraviivaisella hiekkatieosuudella ja jatkuu päällystetietä karkeasti rannikon muotoja mukaillen. Pienet kalastussatamat tarjoavat hyviä taukopaikkoja ja sateensuojaa kodasta pikkumökkiin. Varessäikästä löytyy hiekkarannan lisäksi grilliruokaa, kioski, kota ja laavu. Törmälän tilalla on mahdollisuus yöpyä teltassa, mutta jos mökkimajoitusta haluat, aja vielä Siikajoenkylälle golf-radan ja golf-ravintolan kupeessa oleviin uusin lomamökkeihin yöpymään.

Päivä 2: Siikajoenkylä – Raahe (49 km) 
 

Toinen retkipäivä on ensimmäisen tapaan tasaista ja aavaa Perämeren rannikon pelto- ja kangasmetsämaisemaa muutamalla rantavisiitillä maustettuna. Siikajoen alueelta Raaheen reitti seurailee pitkälti vähäliikenteisiä päällysteteitä. Raahen tieltä on seitsemän kilometrin pisto Tauvon hiekkarannalle. Pyöräilijällä voi olla kiusaus jättää Tauvo pois reitin varrelta, mutta periltä löytyvä upea hiekkaranta palkitsee uurastuksen takuuvarmasti. Tauvon uimaranta kesäkioskeineen on erinomainen tauko- ja vedenottopaikka ennen matkan jatkamista etelään. Tauvosta löydät myös nuotiopaikan ja laavun. Paluu reitille tapahtuu samaa tietä pitkin. 

Pattijoen Pizza & Kebab sijaitsee ennen Raaheen saapumista niin strategisesti päiväkilometrin 44 kohdalla, että sitä on vaikea ohittaa, vaikkei kaupunkiinkaan ole enää kuin viiden kilometrin matka. Pattijoen vuonna 1987 valmistunut kivisilta on Pohjois-Suomen vanhin kiviholvisilta, jolla on ollut osa jo 1600-luvulla rakennettua Oulu–Vaasa-reittiä.  Viimeiset kilometrit lähes 400-vuotiseen Raahen kaupunkiin ja Wanhan Raahen puukaupunkiin mukailevat kyseisen historiallisen tien pohjaa, vaikkei sitä kevyenliikenteen väylältä välttämättä tunnistaisi. 

Raahen kaupunki on koko reitin isoin asutuskeskus ja siten ravitsemus- ja majoitusvaihtoehtoja on useita. Pyöräilypäivä Siikajoen alueelta Raaheen on ehkä koko reitin helpoin, mutta seuraavat majatalot sijaitseva vasta kaukana Pyhäjoella, eikä 1800-luvulla valmistuneeseen puukaupunkiin ole haitaksi saapua ajoissa muutenkaan. Lohenpyrstön leirintäalue ennen Raahea on telttapaikkaa etsivän valinta uimarantoineen ja saunoineen. 

Päivä 3: Raahe – Pyhäjoki (43 km) 
 

Kolmas rannikkopäivä on pituudeltaan ja nousumetreiltään myös helppo, mutta eteneminen tapahtuu jälleen hiekkatievoittoisesti. Kahdeksan kilometriä Raahesta alkaa viehättävä, ajoittain tuuheiden lehtipuiden varjossa kulkeva hiekkateiden sarja, joka yhdistää neljä Raahen ja Pyhäjoen väliin sijoittuvaa laavua. 

Päivä on pitkälti vauhdikasta ja vaihtelevaa hiekkatiepyöräilyä erityyppisiä ja kokoisia sorateitä ja sileitä metsäteitä pitkin. Ruokapaikat, ja samalla myös päivän ainoat vesipisteet, sijoittuvat pyöräilykilometreille 5, 10 ja 15. Muuten laavut toimivat sopivina taukopaikkoina Yli-Mattilan puulajipuiston lisäksi, joka sijaitsee hieman ennen Pyhäjoelle saapumista.  

Pyhäjoelta löytyy kaksi kauppaa, pari ravintolavaihtoehtoa sekä kaksi majoitusvaihtoehtoa. Ensimmäinen, Kielosaari Riverside Cottages and Camping tarjoaa mökkimajoitusta sekä telttapaikkoja. Telttailijalle Kielosaaren leirintäalue on helppo valinta kylän palveluiden läheisyydessä, mutta yöpyminen on mahdollista myös Pirttikosken koulun pihalla, josta löytyy WC ja vesipiste leiriytyjille. Pyhäjoen kylältä on noin yhdeksän kilometriä Pirttikoskelle ylävirtaan.  

Päivä 4: Pyhäjoki – Oulainen (61 km) 
 

Neljäs retkipäivä on kokonaisuudessaan nousua, ainakin teknisesti katsoen, sillä Pyhäjokea seurataan ylävirtaan aina Oulaisiin asti. Reitti kulkee idyllisiä ja historiallisia penkkateitä lähes koko päivän, tehden päiväetapista jokseenkin harvinaislaatuisen Suomessa. Nätimpää reittiä rannikolta takaisin sisämaahan ei todennäköisesti löydy.  

Pyhänkosken kota ja kioski ajoittuvat myös mukavasti noin päivän puoliväliin, eikä Merijärven kauppavisiittiäkään varten tarvitse reitiltä montaa kilometriä poistua. Lähempänä Oulaisia joenvarressa on myös useita maisemapaikkoihin sijoitettuja laavuja taukopaikaksi, joista Petäjäskosken uimaranta ja grillikatos on myös erinomainen leiriytymispaikka.  

Kulttuurillisesti mielenkiintoisinta majoitusta Oulaisissa tarjoaa yli 100-vuotias Penttilän talo, mutta myös muita majoitusvaihtoehtoja löytyy. Kaksi kilometriä Piipsjärveltä eteenpäin sijaitsee Honkamaja, joka tarjoaa majoitusta ja ruokaa. 

VINKKI! Oulaisissa, Vihannissa ja Ruukissa on rautatieasemat, ja siten säännöllinen junayhteys Ouluun sekä Helsingin suuntaan. Siten nämä kolme toimivat vaihtoehtoisina reitin aloitus- ja lopetuspisteinä junalla reitille saavuttaessa, tai mikäli suunnitelmat muuttuvat. 

Päivä 5: Oulainen – Vihanti (55 km) 
 

Oulaisista reitti kääntyy vihdoin takaisin pohjoiseen ja kohti ympyräreitin lähtöpistettä. Viides pyöräilypäivä Vihantiin hyödyntää Vihannin kinttupolut – vaellusreitistön hiekkatieosuuksia, laavuja ja kotia tehden osuudesta niin erämaisen, kuin maa- ja metsätilojen ruuduttama eteläinen Pohjois-Pohjanmaa vain voi tarjota. Laavut ja kodat ovat hyvässä kunnossa ja polttopuita on usein saatavilla. Telttailevalle on useita yöpymispaikkavaihtoehtoja, joista ehkä mielenkiintoisin on Kiviharjun jättilaavu, jossa on tilaa pitkästi toiselle kymmenelle yöpyjälle kauniissa tuoreessa kangasmetsässä. 

Vaikka suurin osa päivästä on helppoa soratietä, on mukana myös pari kilometriä haastavampaa reittiä, laavujen ja kotien yhdistämisen seurauksena. Mutterimaja-nimiselle kodalle saavutaan noin kilometrin mittaisen pehmeän tieosuuden kautta ja Kiviharjun laavulta matka jatkuu kilometrin verran polkumaista ladunpohjaa. Reitillä on mäkisempää tasaiseen rannikkoon verrattuna, nousumetrien kuitenkin pysyessä melko vähäisinä. 

Lampinsaaren vanha kaivoskylä tarjoaa kartanomajoitusta, leirintäalueen ja kahvilan, noin 35 kilometriä Oulaisista. Viides retkipäivä päättyy Vihannin kylään, jossa Vihannin kotiseutuyhdistys tarjoaa majoitusta Kirkkojärven rannassa.  

VINKKI! Oulaisissa, Vihannissa ja Ruukissa on rautatieasemat, ja siten säännöllinen junayhteys Ouluun sekä Helsingin suuntaan. Siten nämä kolme toimivat vaihtoehtoisina reitin aloitus- ja lopetuspisteinä junalla reitille saavuttaessa, tai mikäli suunnitelmat muuttuvat. 

Päivä 6: Vihanti – Liminka (58 km) 
 

Reitin viimeisen päivän teemana on Valtion rautateiden sorapintaiset huoltotiet, jotka tarjoavat suoraviivaisen ja osaksi liikenteettömän pyöräily-yhteyden takaisin Liminkaan. Päivä alkaa Vihannista, josta koukataan Mäntylammen uimarannalle ja kesäkahvilalle. Hiekkapäällysteiset ja vähäliikenteiset tiet vievät lopulta viehättävään Ruukin vanhaan teollisuuskylään Siikajoen varrelle. Ruukissa on tarjolla ravintola- ja kahvilavaihtoehtoja sekä vanha tehdasmiljöö. Vanhasta terveyskeskuksesta kahvilaksi ja majataloksi remontoitu Kahvila Ruukin Teekoo on mielenkiintoinen yöpaikka. Helteillä Hietamaan vapaa-aikakeskuksen uimaranta kesäkahviloineen on erinomainen taukopaikka. Hietamaalla leiriytyminen on sallittua ja alueelta löytyy lisäksi laavu ja kota.   

Ruukista reitti jatkuu metsätietä pitkin radan suuntaisesti, jota seuraa pakollinen paha: 1,3 kilometriä Raahentietä. Onneksi raskaasti liikennöity tieosuus sujahtaa ohi nopeasti ja viimeiset kilometrit ovat taas liikenteetöntä sivutietä ja nopsakkaa soraa. Kokonaisuudessaan viimeinen pyöräilypäivä on yllättävän mielenkiintoinen, ehkä siksi, että se on taas kerran pyöräilykokemuksena erilainen. Reitin päätepysäkkinä toimii Limingan vanha rautatieasema, jossa lipunmyynnin sijasta nautitaan nykyään olutta. 

Tutustu

  • Pyöräilijä Siikajoen Tauvon hiekkarannalla
    Reitillä pääset näkemään kauniita hiekkarantoja merenrannalla, kuten Tauvossa Siikajoella.
  • Pyöräilijät taluttamassa pyöriään Rantakadulla Wanhassa Raahessa
    Tutustu Wanhaan Raaheen, joka on yksi parhaiten säilyneitä 1800-luvun puukaupunkeja maassamme.
  • Pyöräilijät istuvat laavulla metsässä
    Levähdä laavuilla ja nauti maisemista luonnossa.
  • Pyöräilijät ajavat metsätiellä
    Flatland Route on tasainen ja helppokulkuinen pyöräilyreitti.
  • Pyöräilijä levähtämässä Pyhäjoen museosillalla
    Pysähdy valtakunnallisella tiemuseokohteella Pyhäjoella. Isosilta on vanhin Suomessa käytössä oleva puinen tukiansassilta.
  • Pyöräilijät makoilemassa Hourunkosken kallioilla Pyhäjoella
    Levähdä Hourunkosken kallioilla Pyhäjoella ja nauti kosken kohinasta.
  • Pyöräilijät pyöräilevät soratiellä
    Noin puolet reitistä on päällystämätöntä soratietä.
  • Pyöräilijät istuvat rannalla Varessäikässä
    Vietä tauko Varessäikällä ja pulahda vaikka uimaan.