Raahelan kenttä toimi yleisurheilukenttänä vuoteen 1938, jolloin Pitkänkarin kenttä valmistui. Pitkässäkarissa urheiltiin vuoteen 1975 saakka. Sitten siirryttiin Koivuluotoon.
Raahelan viereen rakennettiin urheilukenttä vuonna 1914. Kenttä oli 256,5 metriä pitkä. Juoksurata oli jyrkkäkaarteinen ja 2-ratainen. Etusuoralla oli 4 juoksurataa, pituus-, korkeus- ja seiväshyppypaikat. Juoksuradan pinnoite oli sepelikiveä. Pinnoitteen valintaa perusteltiin sillä, että sepeli kestää hyvin piikkareiden kulutusta. Urheilukenttää voidaan pitää Raahen ensimmäisenä kunnallisena liikuntapaikkana.
Monikäyttöinen kenttä toimi yleisurheilukenttänä vuoteen 1938 saakka, jolloin Pitkänkarin kenttä valmistui. Pitkässäkarissa yleisurheiltiin vuoteen 1975 saakka. Silloin valmistui Koivuluodon kenttä.
Heinäkuun 29. päivänä vuonna 1930 järjestettiin kentällä I kansalliset yleisurheilukilpailut. Noissa kilpailuissa Ilmari Reinikka hyppäsi korkeutta 191 cm ja teki samalla uuden Suomen ennätyksen lajissa. Tapahtumaa seurasi 800 katsojaa. Raahen väkiluku oli 3209 henkilöä.
Kentällä nähtiin monta ikimuistoista jalkapallo-ottelua. Monien raahelaisten mieleen ovat jääneet jännittävät ottelut, joissa raahelaiset mittelivät paremmuudesta laivajoukkueita vastaan. Näissä otteluissa nähtiin myös värillisiä pelaajia – ensimmäisen kerran Raahessa.
Raahelan kentällä on pelattu jopa veikkauskupongille yltänyt ottelu. Ystävyysottelu Raahen Vesa - Raahen Ponnistus pelattiin veikkausotteluna vuonna 1947.
Kovat otteet rangaistiin
Sulo Juola (1903-1993) tuli Raahen kaupungin palvelukseen ja otti vastaan nuorisotalo Raahelan talonmies/vahtimestarin työt vuonna 1945. Hän työskenteli tehtävässä kaksi vuosikymmentä ja asui perheineen rakennuksen Sovionkadun puoleisessa päässä.
Yksi monista askareista oli Raahelan lämmittäminen puilla. Pihalla oli talvisin valtavat halkopinot. Oli siinä talonmiehellä tekemistä, kun piti kantaa puut sisälle ilman mitään apuvälineitä. – Kyllä me pojat joskus autettiin isää, muistelee Ossi. Sulo Juola pääsi eläkkeelle vuonna 1966 ja muutti asumaan Kummattiin.
Sulo Juola oli innokas jalkapallon ystävä. Hänellä oli tapana viedä tuoli kentän reunalle ja istua napottaa siinä seuraamassa otteluita. Viereisellä tuolilla istui usein poliisimestari Yrjö Myllylä.
Sattui kerran, että joku vieraan joukkueen pelaaja otti liian lujasti raahelaista pelaajaa. Häneltä katkesi jalka. Sitä Juola ei voinut sulattaa. Hän päätti vähän ojentaa miestä. Juola oli pienikokoinen mies ja vääryyteen syyllistynyt pelaaja häntä paljon kookkaampi. Juola hyppäsi kohoksi ilmaan ja mottasi pelaajaa naamaan.
- Teinkö oikein, hän tiedusteli poliisi-kaveriltaan.
- Oikein teit. Minä en voinut mennä kentälle, kun on tämä virkapuku päällä, virkavalta vahvisti.
Pesäpalloa Raahelan kentällä
Myös pesäpallo-otteluita pelattiin paljon Raahelan kentällä. Toukokuussa 1961 Raahen Vesa voitti kolmen joukkueen pesäpallotaistossa Vihannin Urheilijat 10-7 ja Paavolan Kisan 7-4 ja sai viidennen kiinnityksen Raahen Seudun Maljaan ja samalla sen omakseen.
Joukkueessa pelasivat Erkki Juola, Martti Lahdenperä, Raimo Jokinen, Paavo Sarkkila, Mikko Kangas, Ensio Immonen, Jouko Satokangas, Alpo Kanniainen ja Matti Kangas.
Kansalaiset kuntoon
Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen puuttui vuoden 1964 uudenvuoden puheessaan vakavasti kansan rappiotilaan ja kehotti ihmisiä kuntoilemalla hoitamaan terveyttään. Kaupunginjohtaja Yrjö Reinilä tarttui tuumasta toimeen ja otti yhteyttä naapurikaupunkeihin Tornioon ja Iisalmeen. Toukokuun aikana järjestettiin Raahen, Iisalmen ja Tornion välinen kuntokilpailu.
Toukokuussa 1964 yli 1200 innokasta kuntourheilijaa käveli ja pyöräili Raahessa ja lähiympäristössä Helatorstaina. Raahe kävi kunto-ottelua Oulua vastaan pyöräillen ja Torniota ja Iisalmea vastaan kävellen.
Kaupunginjohtaja Yrjö Reinilä ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Kalle Raikuvaara lähtivät vetämään pyöräilijöiden joukkoa. Matkaan lähdettiin Raahelan luota. Raahelaiset kävelivät ja hölkkäsivät voiton Iisalmesta ja Torniosta.
Kunto-otteluissa oli yhteiset pistelaskusäännöt, joiden mukaan paremmuus ratkaistiin. Ottelu oli vanhin kuntokilpailu maassamme. Se jatkui yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta.
Veteraanijalkapalloa Pekanpäivillä
Pentti Pirhonen (1928-1994) pelasi maalivahtina Raahen Vesan jalkapallon edustusjoukkueessa kouluvuosinaan ja toimi hallituksessa ainakin vuosina 1946 ja 1949. Jalkapallo oli Pentille sydämenasia ja Helsingissä asuessaan hän organisoi Raahelan kentälle otteluita, joissa entiset raahelaiset jalkapalloilijat pelasivat Rotaryjen joukkuetta vastaan. Kauko Holappa toimi Rotaryjen joukkueen kasaajana. Pentti toimi peleissä kuuluttajana seisoen Raahelan portailla. Näistä peleistä juontavat juurensa Pekanpäivien veteraanijalkapallokisat.
Heinäkuussa vuonna 1983 Raahelan kentällä pelatussa jalkapallo-ottelussa vanhat junnut olivat parempia. Ennakkoon jo tasaväkiseksi povattu veteraanijalkapalloilijoiden kohtaaminen oli sitä myös käytännössä. Vanhemmat junnut, 1940-luvulla junioreiden kirjoissa häärineet voittivat kuitenkin maalein 2-1. Haikaran Reino oli maalintekopäällä ja laukaisi molemmat. Nuorempien lohdutusmaalin teki Jori Suomela.
Raahelan perinteikäs pallokenttä jäi osittain parkkipaikan alle vuonna 1985.
Raahela tänään
Tänä päivänä Urheilutalo Raahela tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kamppailulajien ja ryhmäliikunnan harrastamiseen. Raahelassa on myös hyvätasoinen kuntosali ja liikuntatoimen toimistotilat. Monet yhdistykset toimivat Raahelassa.
Joulukalenteri-ikkunan koristeli Raahelan henkilökunta.
Lisätietoja
Juhani Tähjänjoki: Raahen kaupunki urheilu/liikuntalautakunta 1927-1987
Kirsti Vähäkangas: Juorupeili v. 2010 ja Rantakavun liepeiltä v. 2016
Raahen Matkailuoppaat ry - Urheilutalo Raahela
Raahen Kaupunki - Urheilutalo Raahela