Kaupunkineuvos Yrjö Reinilä osti vuonna 1962 Rantakatu 40 -talon. Se on rakennettu vuonna 1807 ja on yksi kaupungin vanhimpia rakennuksia. Hän asui talossa elämänsä loppuun asti.
Yrjö Reinilä (1916-2010) oli avojalakanen raahelainen. Reinilät asuivat Pekkatorin tuntumassa, Brahenkatu 8:ssa. Naapureina asuivat Soviot. Yrjö ja Paul olivat hyviä kavereita. Raahe oli pikku poikien paratiisi, jossa pojat liikkuivat palosolien kautta pihalta toiselle. Poikavarsojen kesät kuluivat Pikkulahdella veneillen ja Fantin väylällä uiden.
Jo kuusivuotiaana Yrjö-poika sai omin päin soudella perheen Excursio-purjeveneen jollalla. Maafantin ja Mustan välissä oli sopiva väylä lasten uimapaikaksi. Siellä pojat uivat käsipohjaa.
Kerran Ahlgrenin Eino oli soutelemassa Yrjön kanssa jollalla. Hän keikutti venettä ja Yrjö hyppäsi siitä veteen. Uimataito oli tuolla reissulla saavutettu. Tämän jälkeen Yrjö sai soudella vähän isommalla soutuveneellä. Täytettyään 15 vuotta hän sai luvan purjehtia yksin Excursiolla, joka oli rakennettu Piehingissä vuonna 1913.
Reinilät tekivät kesäisin koko perheelle mieluisia purjehdusretkiä johonkin saareen tai vain merelle. Usein retkillä luettiin ääneen jotakin kirjaa. Myöskin laulu raikui näillä retkillä.
Vuonna 1932 isä-Reinilä rakensi Kylmälleniemelle saunahuvilan ja venevajan, jotka olivat vuosikymmenien ajan Yrjö Reinilän käytössä niin kuin Excursio-venekin.
Reinilä pääsi ylioppilaaksi vuonna 1934. Oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa keskeytyivät talvisodan takia. Jatkosodasta hän sai vuonna 1943 neljän kuukauden opintoloman. Vaimo löytyi sodan melskeissä Karjalan kannakselta. Reinilä vihittiin ensimmäiseen avioliittoonsa lotta Alli Hassin kanssa vuonna 1942. Pariskunta sai viisi lasta.
Kun Reinilä oli kotiutunut rintamalta 11.11.1944, hän pääsi Salon tuomiokunnan notaariksi. Riittävän määrän käräjiä istuttuaan hän sai vuonna 1946 Saloisten piirin vt. nimismiehen viran. Muutamien vuosien ajan hänellä oli oma lakiasiantoimisto, joka sijaitsi Koulukadulla.
Kaupungin tehtävissä Reinilä aloitti vt. pormestarina 1.6.1950 ja siirtyi vielä samana vuonna pormestarin vakinaiseen virkaan. Perhe pääsi muuttamaan vuokra-asunnosta Lukiokadulle Reinilän rakennuttamaan pienkerrostaloon vuonna 1951.
Toimiessaan kaupunginjohtajana vuosina 1960-1979 hän työskenteli onnistuneesti Rautaruukin terästehtaan saamiseksi alueelle. Kaupunkineuvoksen arvo hänelle myönnettiin vuonna 1977. Ennen kaupunginjohtajaksi tuloaan hän kuului kaupunginvaltuustoon lähes neljännesvuosisadan. Vuosina 1946–1956 hän toimi kaupunginhallituksen jäsenenä.
Reinilä osti vuonna 1962 Rantakadulta talon, joka oli rakennettu vuonna 1807. Se on yksi kaupungin vanhimpia rakennuksia. Talon seinässä on laatta, jossa kerrotaan, että sen rakennutti Henrik Sovelius vanhempi. Talossa asui Soveliusten laivojen kapteeneita. Ikkunasta näkee suoraan merelle, mikä oli kapteeneille tärkeää.
Talo on yksi harvoista, jotka pelastuivat tuhoisalta tulipalolta, joka syttyi lokakuun 6. päivän vastaisena yönä 1810. Palo tuhosi kolme neljäsosaa kaupungista eli noin 60 taloa.
Merinäköalan takia Reiniläkin talon aikoinaan osti. Hän peruskorjautti talon perusteellisesti 1960-luvulla. Kellarikerros muutettiin tuolloin lämpimäksi tilaksi ja sinne rakennettiin Raahen ensimmäinen uima-allas. Uimahallia ei vielä silloin Raahessa ollut. Hän asui talossa elämänsä loppuun vuoteen 2010 asti.
Keväällä 2011 kiinteistö vaihtoi omistajaa.
Lisätietoja
Raahen Joulu lehdet v. 1994 ja v. 2019
Tuulikki Nousiainen: Raahen Seutu 3.8.2007