Rantakatu 7 A, Seminaari 7 A, Mediasauna, Pohde, Seminaarin sisäpihan puoli, ulko-ovesta ensimmäinen ikkuna vasemmalla pihalta katsottuna
Seminaarin merkitys oli suuri naisille. He saivat ammatin ja pääsivät elämään itsenäistä elämää. Usein kansakoulun opettaja oli yhteisönsä tukipilari osallistuen moniin yhdistyksiin.
”Suuri on kansakoulun merkitys Suomen kansan kehitykselle, sen tulevaisuudelle ja tulevalle asemalle. Sen työ käsittää koko kansan ja kaikki sen jäsenet erotuksetta. Opettajan käsissä kasvaa Suomen kansa.” Seminaarin johtaja Väinö Helle lausui vuonna 1946.
Seminaarin merkitys oli suuri naisille, jotka ammatin saatuaan pääsivät tienaamaan ja elämään itsenäistä elämää. Usein kansakoulun opettaja oli oman yhteisönsä tukipilari osallistuen moniin yhdistyksiin.
Jyväskylään perustettiin ensimmäinen seminaari vuonna 1863. Raahessa seminaari aloitti toimintansa 22.8.1896. Toiminta alkoi neliluokkaisena kansakoulupohjaisena naisseminaarina.
Ensimmäiset kansakoulunopettajat saivat päättötodistuksen vuonna 1900. Valmistuneiden joukossa oli viisi raahelaista. Seuraavassa kaksi esimerkkiä:
Jenny Grundström
Jenny Onnia Grundström syntyi 19.2.1878 Raahessa. Hän valmistui opettajaksi vuonna 1900. Ensimmäiseen työpaikkaansa hän pääsi heti samana syksynä, kun hänet valittiin Wiipurin maalaiskunnassa sijaitsevan Rakkolanjoen kansakoulun v.t. apulaisopettajaksi. Rakkolanjoki on Suomen Etelä-Karjalan Lappeenrannasta alkava ja Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä virtaava 56 kilometriä pitkä joki. Työsuhde jatkui neljä vuotta.
Elämäntyönsä hän teki Muhoksella Ponkilan koulussa, josta hän sai vuonna 1904 paikan. Varsinaisen toimensa ohella hän opetti Muhoksen nuorisoa vapaaehtoisilla jatkokursseilla ennen lukuvuotta 1924–1925, jolloin alkoi oppivelvollisuuslain määräämä jatko-opetus.
Vapaa-aikanaan Jenny rikastutti monin tavoin Muhoksen kulttuurielämää. Hän toimi useita vuosia kantakirjaston johtokunnassa ja sen puheenjohtajana vuodesta 1916.
Jennyllä oli näkyvä rooli Muhoksen Nuorisoseurassa, jonka johtokunnan jäsen hän oli. Häntä pyydettiinkin toimimaan tuomarina huhtikuussa 1915 järjestetyissä esiintymiskilpailuissa, joissa kilpailtiin kertomuksen luvussa ja runon lausunnassa. Myös raittiusseuran toiminnassa hän ehti olla mukana lausuen runoja raittiusjaoston iltamissa. Hän oli Suomen matkailijayhdistyksen jäsen.
Opettajan toimensa ohella hän osallistui moniin yhteiskunnallisiin toimiin. Niinpä hän toimi Lotta- ja Martta-yhdistyksissä ja diakonaattitoiminnassa. Hän oli keskeisiä henkilöitä paikkakunnalla.
Kouluhallitus myönsi hänelle eläkkeen vuonna 1938. Raahessa eläkeläisenäkin Jenny Grundström seurasi tarkoin Muhoksen tapahtumia.
Hilda Madetoja
Hilda Kristiina Madetoja syntyi 1.3.1881 Raahessa, Katinhännässä tai ”Kirkonkylässä”, joksi asukkaat halusivat kutsua kaupunginosaansa. Hän oli perheen viidestä lapsesta toiseksi nuorimmainen. Alkeiskoulun jälkeen hän siirtyi Raahen seminaariin, josta valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1903. Koulutus tuotti tulosta, eikä Hildan tarvinnut olla työttömänä, sillä jo samana kesänä 1903 hän sai paikan Haapaveden kunnan kansakoulun v.t. opettajana.
Seuraavana vuonna huhtikuussa 1904 Kälviän kirkonkylän koulun johtokunta päätti valita väliaikaiseksi opettajaksi naisopettajattaren, Hilda Kristiina Madetojan. Hän palveli neljä vuosikymmentä opettajana Kälviällä.
Hän kuului kunnan lainakirjaston johtokuntaan vuosian ajan. Hänet valittiin raittiusseura Tenhon hallituksen jäseneksi vuonna 1915 ja hän osallistui vuodesta toiseen tarmokkaasti raittiusseuran toimintaan. Vuonna 1919 Suomeen saatiin Amerikasta vaateavustuspaketteja. Vaateavustuksia jaettaessa etusijalle päätettiin asettaa kansakoululapset ja Hildalle avautui paikka asiaa hoitavassa toimikunnassa.
Hildalla riitti tarmoa osallistua myös Kälviän Lotta Svärdin toimintaan. Hän toimi sihteerinä ainakin vuosista 1919–1920 lähtien ja tuli valituksi johtokuntaan ja rahastonhoitajaksi vuonna 1928.
Hilda valittiin vuonna 1925 Kälviän Säästöpankin tilintarkastajaksi, jonka jälkeen hän vaikutti säästöpankin isännistössä useita vuosia. Vuonna 1925 Keski-Pohjanmaalle perustettiin useita Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosastoja, yksi niistä Kälviälle, ja Hilda sai paikan johtokunnassa.
Hilda pääsi opettajan virasta eläkkeelle vuonna 1946. Eläkevuosinaan Hilda palasi juurilleen lapsuudenkotiinsa, Kirkkokatu 3:een, Raaheen.
Raahen seminaarista 3177 kansakoulunopettajaa
Virallinen päätös Raahen opettajaseminaarin lakkauttamisesta annettiin 12.2.1971 asetuksella nro 170.
Lisätietoja
Sari Salmela (toim.): Tuikkuja ja kynttilöitä – muistoja Raahen seminaarista vuosilta 1896-1971. Raahe-seura ry v. 1999