Reinin talo, Brahenkatu 11, Koulutuskeskus Brahe/Kauneudenhoitoala, ikkuna Brahenkadun suuntaan
Osuusliike Raahenseutu perustettiin 22.11.1916. Liiketilaksi ostettiin kauppias Mustoselta kiinteistö Brahenkatu 11. Vuonna 1921 talo tuli kokonaan liikkeen käyttöön.
Osuusliike Raahenseudun perustava kokous pidettiin 22.11.1916. Kokouksessa päätettiin ostaa kauppias Jaakko Mustosen (1859–1921) tarjoama kiinteistö Brahenkatu 11, jonka Mustonen oli ostanut 4.5.1908 Johan Gustaf Reiniltä. Kauppakirja allekirjoitettiin tammikuussa 1917. Kauppaan sisältyivät kalusto ja makasiinit. Myös kauppavarasto ostettiin Mustoselta.
Aluksi kauppa sai käyttöönsä vain osan taloa. Kun vuonna 1921 Sähkölennätinkonttorin vuokrasopimus päättyi, kauppa remontoi koko talon liiketilaksi.
Vuonna 1939 Seutu aloitti oman leipomotoiminnan, kun tähän asti leipää oli ostettu useilta toimittajilta. Toiminta aloitettiin syyskuussa Sovionkadun varrella vuokratiloissa. Vuonna 1955 päästiin vuokratiloista omaan leipomoon.
Raahenseudun Osuuskauppa toimi Pekkatorin kulmalla vuosikymmenet. Vuonna 1971 avattiin Laivurinkadulle nykyaikainen Sokos-tavaratalo.
Sekatavarakauppa vanhaan malliin
Elettiin vuotta 1947, kun Aune Siniluoto pääsi töihin Pekkatorin Seutuun. Hän oli ahertanut tätä ennen nelisen vuotta pikku-Seutussa. Hän kertoi työstään sisarensa Alli Kauppilan kirjoittamassa artikkelissa.
Myymäläinhoitajana toimi Antti Lassila, joka oli aina valmis auttamaan myyjiä kiireidensäkin keskellä. Myyjät nimittivät häntä hintakirjaksi, sillä hinnat tulivat kysyttäessä kuin apteekin hyllyltä.
Kassakonetta ei ollut Seutussa Aunen aikana. Asiakkaalle kirjoitettiin kuitti paragon-kuitille. Kuitin toinen osa jäi kauppaan. Jokaisella myyjällä oli oma laatikko rahoille. Liikkeen sulkeuduttua kirjanpitäjä tarkasti kuitit ja rahat.
Vaakaa tarvittiin paljon, sillä lähes kaikki myytävät tuotteet piti punnita. Palasokeri, toppisokeri, jauhot ja ryynit säilytettiin laareissa, joista mitattiin pussiin asiakkaan tarvitsema määrä.
Seutu oli todellinen sekatavarakauppa. Myymälän seinällä hyllyt olivat täynnä pieniä laatikoita, jotka sisälsivät senkin seitsemänlaista tilpehööriä, oli suutarinveitsiä, -lankaa, -harjaksia, naskaleita, kantakumeja, nauloja ja ruuveja.
Myös maatalouden tarvitsemia tarvikkeita oli myynnissä: hevosvaljaita, länkejä, eläinrehuja ja maitopäniköitä. Lamppuöljy, terva ja maalit säilytettiin pihavarastossa, jossa niistä mitattiin ostajan astiaan toivottu määrä.
Arkkuvarasto oli vintissä. Itku ei ollut myyjälläkään kaukana, kun hänen oli tiedusteltava asiakkaalta arkun pituutta ja väriä. Se oli sitä vanhaa aikaa, kun asiakkaat olivat tuttuja. Kuulumiset vaihdettiin kaupanteon yhteydessä.
Lähteet: Heikki Impola: Osuusliike Raahenseutu 50 vuotta (1917–1967) ja Alli Kauppila: artikkeli Raahelaisessa 7.2.1982.
Pekkatorin hius- ja kauneushoitola
Koulutuskeskus Brahen Pekkatorin hius- ja kauneushoitola palvelee kausittain asiakkaita opiskelijoiden opintojen mukaisesti entisessä Raahensedun Osuuskaupan talossa. Oppilaat koristelivat tämän päivän kalenteri-ikkunan.
Lisätietoja
Kirsti Vähäkangas: Tykövetua ja kiinnipitua – Meijjän kaupunki tarinoi