Rantakatu 50, Raatihuone, museon puoleinen päätyikkuna.
Vuonna 1862 Raahen kaupunki osti raatihuoneeksi tullinhoitaja Brunowin rakennuttaman omakotitalon. Kaupassa tuli mukana piharakennus, joka toimi poliisilaitoksena vuoteen 1974.
Raahen kaupunki osti raatihuoneeksi tullinhoitaja Brunowin rakennuttaman omakotitalon vuonna 1862.
Brunow oli syntynyt Kaarinassa 7.3.1799. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1816. Vuonna 1822 hän suoritti tuomarin tutkinnon. Hän tuli Raaheen tullinhoitajaksi vuonna 1832. Omakotitalo valmistui vuonna 1839. Brunow muutti 26.1.1860 Raahesta tullinhoitajaksi Haminaan, jossa hän kuoli 23.6.1873.
Talokaupan mukana kaupungille tuli piharakennus, joka toimi Raahen poliisien toimipaikkana vuoteen 1974, jolloin Rantakadulle valmistui Valtion Virastotalo. Rakennuksessa oli kaksi vankikoppia ja vahtikonttori. Ilmeisesti viskaalin oma konttori sijaitsi raatihuoneessa.
Vuonna 1872 kaupungin vahtimiesjärjestelmään oli palkattu neljä miestä. Päämiehenä toimi viskaali. Kaksi miestä partioi öisin kaduilla. Toinen vuoro oli vahdissa kaupunginvankilassa ja toimi lisäksi kaupunginpalvelijoina. Tähän toimeen kuului esimerkiksi raatihuoneen pihan ja ruiskuhuoneelle menevän tien pitäminen siistinä. Heidän tuli pitää kaupungin paloavanto auki.
Kistussa (kaupunginvankila) säilytettiin hirmuisia vankien vehkeitä: hanskluvia, kaularautoja, kaffelirautoja ja kankipultteja. Poliisitalon pihassa seisoi karmea kaakinpuu. Aika ajoin viskaali pani toimeen pieksäjäiset. Silloin ulvonta kuului kauas aidan ulkopuolelle.
Markkinarauhan rikkojat kistuun
Markkinarauha julistettiin kaupunginpalvelijan (tastienari) rummutuksella, eikä markkinarauhaa saanut rikkoa. Markkinameininkiä valvomassa kiersi vartiomiehiä (järjestyspatrullit) yövartijan apuna. Heidän tärkein tehtävänsä oli estää liiallinen juopottelu etenkin pyhäpäivinä sekä pidättää irtolaiset, varkaat ja metelöijät.
Kerran eräs siikajokinen itsellinen oli aiheuttanut yleiselle järjestykselle häiriötä nukkumalla ylenpalttisen juopuneena Kirkkokadulla. Raastuvanoikeus langetti hänelle 10 markan sakon.
Eräs Alavieskasta kotoisin ollut talonpoika sai 70 markan sakon jouduttuaan käsikähmään poliisin kanssa. Poliisi oli hälytetty häätämään niskoittelevaa markkinaväkeä pois Paavonperän (nyk. Tornitalon tienoo) olutpanimolta sulkemisaikana. (Arto Pikkarainen: Raahen poliisilaitoksen historia 1871–1996)
Poliisilaitoksen luusäkki
Vanhat raahelaiset muistavat, että poliisikamarin kistussa kummitteli. Kaupunkiin tulleille uusille poliisimiehille luvattiin isot palkkiot, jos uskaltavat viettää yönsä siellä. Talon tavaksi oli tullut, että nuoret poliisit joutuivat hermokokeeseen päivystyksessä ollessaan.
Yön koittaessa vanhan talon ullakolta kuului outoa kolinaa ja käsittämätöntä liikettä. Vanhemman konstaapelin mielestä kummitukset olivat liikkeellä. Nuoren poliisin oli niihin totuttava.
Kerrotaan myös tarinaa oudosta luusäkistä. Taloon toimitettu säkki oli kiireessä viety kellariin muiden romujen joukkoon. Päivystysvuorossa olleet poliisit huomasivat iltayöstä harmaan, tumman miehen, joka tuli porstuasta ja sanaakaan sanomatta lähti kulkemaan kellariin.
Sama toistui monta kertaa syksyn aikana ja talossa alkoi olla hermostunut tunnelma. Kun asiaan perehdyttiin, kellarista löytyi luusäkki. Se hävitettiin asianmukaisesti viemällä sisältö hautausmaalle. Harmaata miestä ei sen jälkeen näkynyt. (Aki Pulkkanen: Gunilla ja kummat kertomukset)
Raatihuoneen pihapiirissä sijainnut poliisilaitoksen toimipaikka on purettu. Paikalle on rakennettu asuintaloja.
Lisätietoja