Rantakatu 7 D-rakennus, Aistien Paratiisi, ikkuna rakennuksen takapuolella, saunan puoleisella kulmalla
Raahen seminaari aloitti vuonna 1896. Avajaisista ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, sillä Raahessa ei ilmestynyt sanomalehteä. Seminaarilaiset asuivat peräkamareissa.
Raahen seminaari aloitti työskentelynsä 22.8.1896. Avajaisista ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, sillä Raahessa ei ollut omaa sanomalehteä.
Raahessa ei heti innostuttu uudesta oppilaitoksesta. Arvostuksen puute näkyi muun muassa asuntojen saatavuudessa. Eräskin raahelainen huokasi: ”Pitääkö minunkin, joka olen huoneissani pitänyt ihmisten lapsia, ruveta pitämään seminaarilaisia.” Jokainen
itseään arvostava raahelainen otti mieluummin kotiinsa asumaan hienon kauppakoululaisen kuin vaatimattoman seminaarilaisen.
Koska oppilasasuntolaa ei ollut, monet seminaarilaiset asuivat peräkamareissa. Seminaarin johto päätyi toteamaan, että koulun ulkopuolella oppilaat joutuivat vuokranantajien vaikutusten alaisiksi. Vain osa vuokraisännistä täytti kunnollisuuden vaatimukset.
Miespuolisia opiskelijoita asui myös matkustajakodissa, joka sijaitsi Kauppakadulla vaatetusliike Timosen sisäpihalla. Käytävän perimmäisen huoneen oli vuokrannut kaksi naista, joiden humalaiset yövieraat häiritsivät seminaarilaisia kovaäänisellä rähinöinnillä.
Kun pojat eivät saaneet pyytämäänsä lukurauhaa, syntyi tappelu ja naiset saivat häädön.
Hyttisen Sofian vuokralaisena
Vuokraemännistä on monille jäänyt hyviä muistoja. Kerttu Ojanlatva muistelee Hyttisen Sofiaa (Fiiaa) kirjassa Komppakujalta Katinhäntään.
Fiia oli vuokralaisestaan hyvää huolta pitänyt asuntoemäntä, täti. Seminaarilaista hän kutsui neidiksi. Hänen talonsa sijaitsi Katinhännässä Saaristokadulla. Hänen pienessä kamarissaan maalta tulleen tytön oli turvallista asua. Kamariin mahtui puilla lämmitettävän kakluunin lisäksi sivustavedettävä, höyhenpatjalla varustettu puusänky, jonka Fiia itse ehdottomasti halusi sijata ja pöyhiä pehmeäksi joka aamu ja ilta.
Ikkunan alla oli metrin mittainen kirjoituspöytä, jonka Fiia huolehti järjestykseen, jos Kertulta jäi jotakin lojumaan. Sänkyä vastapäätä oli harmoni, sen seminaarilainen tarvitsi soittoharjoituksia varten. Harmoniseinällä oli ovi, joka avautui Fiian tupaan.
Oven ja kakluunin välissä mahtui olemaan peilipiironki posliinikoirineen ja merisimpukoineen. Piirongin laatikoissa Kerttu säilytti vaatteensa. Kommuuti (pesupöytä) oli kakluunin kyljessä. Sen päälle Fiia toi pesuvadin ja vesikannun. Umpimatot peittivät lattian.
Oli sota-aika ja ruoka oli kortilla. Kerttu toi kotoaan maalta ruokaa, josta Fiia valmisti ateriat kummallekin. Viikonlopuksi Kerttu matkusti kotiin Pyhäjoelle. Kun hän maanantaina palasi kaupunkiin, Fiia oli häntä vastassa, ettei neidin tarvitse kantaa eväitä ja maitohinkkejä.
Fiia eli vaatimattomasti eikä raskinut arkisin käyttää käsinkudottuja verkapukuja. Ne hän puki päälleen vain kirkkoon. Kerttu sai lainata pukuja seminaarin tilaisuuksiin.
Semiskat ja lehmät katukuvassa
Ajan oloon asenteet muuttuivat myönteisiksi ja semiskat ottivat paikkansa Raahen katukuvassa ja omalla toiminnallaan mursivat ennakkoluuloja. Lopulta Raahessa saivat kävellä keskellä katua vain semiskat ja lehmät, koska molemmat olivat tärkeitä raahelaisille.
Seminaarista tekuun
Seminaarin toiminta loppui 29. toukokuuta 1971. Seminaarirakennuksiin sijoitettiin Raahen tietokonealan oppilaitos, joka aloitti toimintansa vuonna 1972. Oppilaitos säilyi itsenäisenä vuoteen 1997 saakka, jolloin siitä tuli Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan alan yksikkö.
Nykyisin kampusalueella toimii muun muassa Raahen kaupunkikehittäminen ja näkyvyysyksikkö.
Joulukalenteri-ikkunan koristeli Aistien Paratiisi -yritys
Tänään vietetään Annan päivää
Raahessa vietettiin Annanpäivää antaumuksella. Sitä kautta tie kulki jouluun. Paulaharju kirjoittaa: "Annanpäivä jo ennusteli vanhalle raahelaiselle joulun tuloa. Silloin oli talvinen yö miltei pisimmillään eikä suureen jouluun ollut enää kuin parisen viikkoa, sekin melkein yhtämittaista pimeyttä. Hiljaisilla kaduilla asui hämäryys keskipäivälläkin, ja ilmassa tuntui jo joulun hengähtelyä. Vanhasta raahelaisesta näytti itse joulu olevan jo kynnyksellä, ainakin katuvieriä hiipimässä."
Lisätietoja
Raahen Matkailuoppaat ry - Annanpäivä
Tuikkuja ja kynttilöitä, muistoja Raahen seminaarista vuosilta 1896-1971
Komppakujalta Katinhäntään / Kerttu Ojanlatva: ”Eräs vanhus Raahessa 1940-luvulla”
Naisten Ääni - Kerttu Ojanlatva
Raahe - Kehittämishankkeet