Työväenopistoja perustettiin jo 1800-luvun lopulla. Idea perustaa työväenopisto Raaheen syntyi 47 vuotta myöhemmin. Mikä tyhjiö syntyisikään, ellei opisto avaisi syksyisin oviaan!
Ensimmäiset työväenopistot perustettiin autonomian ajalla 1800-luvun lopulla. Ajatus perustaa työväenopisto Raaheen syntyi 47 vuotta myöhemmin. Raahen seminaarin opettajainkokouksessa oli Sortavalan seminaarin johtaja Pankakoski ihmetellyt ”ettei Raahessa ollut mitään tilaisuutta esimerkiksi jonkun 16-vuotiaan palvelustytön opiskella ja kehittää henkisiä harrastuksiaan”.
Seminaarin lehtori Lyyli Miettinen (1888-1973) kutsui joitakin asiasta kiinnostuneita raatihuoneeseen 4.2.1946. Kokoontuneet valitsivat toimikunnan, joka teki kaupunginhallitukselle esityksen kunnallisen opiston perustamisesta. Esitys hylättiin.
Sitten kutsuttiin koolle yleinen kokous kansakouluun (nyk. Keskuskoulu) 14.2.1946. Kokous päätti perustaa kannatusyhdistyksen, jolle kokous hyväksyi alustavasti säännöt. Kannatusyhdistys käynnisti työväenopistotoiminnan.
Meeri Larsson – Raahe-opiston äiti
”Entäpä jos opistoa ei olisi perustettu, entäpä jos opisto ei jonakin syksynä avaisikaan oviaan. Mikä kulttuuriaukko ja -tyhjiö kaupunkiimme syntyisikään!” Näin kirjoitti Meeri Larsson maaliskuussa 1996 Raahen Työväenopiston 50-vuotishistoriikin saatesanoissa.
”On todella hienoa, että meillä Suomessa on tällainen työväenopistojen ja kansalaisopistojen verkosto. Sadoille ja taas sadoille ihmisille opintopiirit antavat mahdollisuuden esimerkiksi kielten opiskeluun, kädentaitojen kehittämiseen tai taiteen harrastamiseen. Opintopiireissä syntyy kuin itsestään me-henki ja opiskelijat muodostavat sosiaalisia verkostoja, joista heille on iloa ja hyötyä.” (Meeri Larsson v. 2006)
Ikuinen opistolainen
Meeri Larsson (o.s. Tuokko 1930-2023) valmistui kielten opettajaksi vuonna 1959 Helsingin yliopiston kielitieteen laitoksessa ja opetti jo opiskeluaikanaan työväenopistossa ruotsin kielen ryhmiä sekä suomea ruotsinkielisille. Kun nuori Larssonin perhe muutti Lahteen vuonna 1959, Meeri sai kielten opettajan paikan Harjulan setlementtiopistossa.
Kun Larssonit asuivat Lahdessa, Meeri oli päivät kotona. Iltaisin hän lähti opistoon opettamaan, kun Jussi tuli töistä. Näin lapsia ei tarvinnut koskaan kuljettaa päivähoitoon.
Perhe muutti Raaheen kesällä 1964, kun Jussi Larsson valittiin Raahen kaupungininsinööriksi.
Aluksi Meeri opetti ruotsia silloisessa seminaarissa mutta pystyi sielläkin järjestelemään tunnit iltapäiviksi. Lastenhoito järjestyi samalla tavalla kuin Lahden-vuosina. Meeri-äiti oli aamuisin kotona lähettämässä lapsia kouluun ja vielä koulupäivän päättyessäkin hän oli kotosalla.
Meerin pitkä ura Raahen työväenopistossa, nykyisessä Raahe-opistossa, alkoi vähitellen: aluksi hän toimi tuntiopettajana ja sitten ensimmäisenä vakituisena opettajana. Häntä voisi kutsua hyvin vaikka Raahe-opiston ”äidiksi”, niin pitkän uran hän opistossa teki sekä opettajana että apulaisrehtorina. Hänet muistetaan myös kunnallisista luottamustoimista.
Meeri sai olla järjestämässä peruskoulu- ja lukio-opetusta heille, jotka olivat käyneet kansakoulun ja halusivat aikuisena täydentää peruskoulutustaan. Moni aikuisopiskelija sai valkolakin päähänsä noina vuosina.
Asunto näköalapaikalla
Elämänsä ehtoovuodet Meeri asui näköalapaikalla Raahessa Pekkatorin kulmalla rakennuksessa, jonka me raahelaiset tunnemme Kiesvaaran talona. Kirkkotarha näkyi ikkunasta. Paikka oli yksin elävälle eläkeläiselle oiva. Hän saattoi käydä ostamassa ruokaa toimintakeskus Kreivinajasta, kun yhdelle ihmiselle ei aina jaksanut ruveta kokkaamaan.
Meeri osallistui moniin tapahtumiin eläkevuosinaan, myös Wanhan Raahen joulukalenteriin ensimmäisenä vuonna. Hänen ikkunassaan paloivat aidot kynttilät.
Raahe-opiston kuvataide- ja käsityöopiskelijat koristelivat Patalan ikkunan.
Lisätietoja
Meeri Larsson: Raahen Työväenopisto 50 vuotta
Raahe-opisto: opetuspaikat
Annanpäivä Raahessa
"Annanpäivä jo ennusteli vanhalle raahelaiselle joulun tuloa. Silloin oli talvinen yö miltei pisimmillään eikä suureen jouluun ollut enää kuin parisen viikkoa, sekin melkein yhtämittaista pimeyttä. Hiljaisilla kaduilla asui hämäryys keskipäivälläkin, ja ilmassa tuntui jo joulun hengähtelyä. Vanhasta raahelaisesta näytti itse joulu olevan jo kynnyksellä, ainakin katuvieriä hiipimässä."
Raahen Matkailuoppaat ry: Annanpäivän viettoa vanhassa Raahessa