Talon rakennutti vuosina 1914-1915 Suomen Yhdys-Pankki. Vuonna 1919 pankki otti nimekseen Pohjoismaiden Yhdyspankki (PYP). Vuonna 1975 nimi muutettiin Suomen Yhdyspankiksi.
Kirkkokatu 20:ssä sijaitsevan pankkirakennuksen suunnitteli vuonna 1914 arkkitehtitoimisto Valter ja Ivar Thomé.
Rakennuksen suunnittelija
Valter Thomén elämä kietoutuu monin tavoin Pohjanmaahan. Hän syntyi Pudasjärvellä vuonna 1874. Perhe muutti vuonna 1878 Alajärvelle. Hänen vanhempansa olivat metsänhoitaja Johan ja Agnes Thomé. Sisaruksia oli kahdeksan. Valter ja hänen veljensä perivät taiteelliset taipumuksena maalausta harrastaneelta äidiltä. Valterista ja Ivarista tuli arkkitehteja ja Verneristä taidemaalari.
Valter aloitti lyseon Viipurissa, jossa asui setänsä luona. Hänet lähetettiin vuonna 1889 Ouluun, jossa kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1894. Hän valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1898.
Valterin avustajaksi tuli vähitellen nuorempi veli Ivar, joka toimi ensin kiinteäpalkkaisena piirtäjänä ja vuodesta 1911 yhtiökumppanina. Valter hankki toimistolle töitä suhteidensa kautta. Hänellä oli useita luottamustoimia. Hän osallistui yksin ja yhdessä yhtiökumppaniensa kanssa ahkerasti arkkitehtikilpailuihin.
Valter oli erityisen suosittu pankkirakennusten suunnittelija. Aika oli otollinen, sillä elettiin vahvaa kasvun kautta. Hän oli Suomen Yhdyspankin ja Pohjoismaiden Osakepankin luottoarkkitehti.
Valter avioitui vuonna 1912 toimistossa työskennelleen Viva Evelina Lovisa Selinin (1887-1976) kanssa. He saivat kolme lasta.
Useiden Thomén yhteistyökumppaneiden tausta oli Pohjanmaalla. Monilla oli kansalaissodan aikana 1918 tarve päästä omiensa joukkoihin. Kolme Thomén veljeksistä Valter, Ivar, William sekä arkkitehti Väinö Hollo, metsänhoitaja Henrik Vegelius, opiskelijat Erik Casrtén, Väinö Vuoristo ja poliisikonstaapeli Vihtori Mannerheimo kuolivat 1.2.1918 punaisten luoteihin Vihdissä Nummelan parantolan lähellä yrittäessään punaisten rintaman läpi kohti Pohjanmaata. (Päivi Hovi-Wasastjerna: Arkkitehti Valter Thomé - Harmoniaa etsimässä v. 2009)
Yhdyspankin talo
Talon rakennutti vuosina 1914-1915 Suomen Yhdys-Pankki. Vuonna 1919 pankki otti nimekseen Pohjoismaiden Yhdyspankki (PYP). Vuonna 1975 nimi muutettiin takaisin Suomen Yhdyspankiksi.
Thomén suunnittelema pankkirakennus on aumakattoinen ja suorakaiteen muotoinen. Talon ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin pankkitilat, pankkiholvi, kauppapuoti ja vahtimestarin asunto. Toiseen kerrokseen tuli neljän ja kahden huoneen huoneisto. Kellarikerroksessa oli halkokellari, pesutupa ja varastoja.
Kilpailevista urakkatarjouksista hyväksyttiin rakennusmestari J.E. Stoltin tarjous Kristiinankaupungista. Rakennustöiden ylimpänä valvojana pankin puolesta toimi arkkitehti Valter Thomé sekä alivalvojana rakennusmestari J. Suvanto. Rakennustyöt aloitettiin kevättalvella 1914.
Huoneistokaluston valmisti Johan Syrjäsen puuseppätehdas Espoossa. Työn huolellisuuteen, sirouteen ja aistikkuuteen nähden se hakee vertaistaan.
Sähkövalolaitteet toimitti Raahen Sähkö-osakeyhtiö ja lamppujen varsin aistikkaat pidikkeet ja varjostimet pakotetusta messingistä valmisti pankinjohtaja Isak Kerttula arkkitehti Thomén piirustusten mukaan. Kerttula harrasti jugendhuonekalujen valmistusta.
Suomen Yhdys-Pankin uuden konttorin avajaisia vietettiin vuonna 1915. Puoli vuosisataa kestäneen toimintansa aikana pankki oli sijainnut monessa talossa, kunnes se nyt sai ajan vaatimuksia vastaavan huoneiston omassa, upeassa ja koko kaupunkia kaunistavassa rakennuksessa Mentzerin (nyk. Koulukatu) ja Kirkkokadun kulmauksessa. Uuden pankkirakennuksen ensimmäisenä pankinjohtajana toimi Isak Kerttula (1883-1940).
Kirjailija Ilmari Kianto evakossa naapurissa
Kiannot asuivat Koulukatu 19:n piharakennuksessa kevättalvella 1940. Päärakennuksessa on toiminut monien raahelaisten muistama Jyräsen leipomo. Viereisellä tontilla oli SYP:n toimitalo.
Henkikirjojen mukaan vuonna 1939 SYP:n rakennuksessa asuivat vuokralaisina pankinjohtaja Erik A. Björkman (s. 1874) puolisoineen, talousapulainen, vahtimestari sekä pariskunta. (Raahen lukion työryhmä 2001: Raahe ja raahelaiset 1939)
Kiannon Raija-Liisa-tytär ei jaksa muistaa kenen lapsia hänen leikkikaverinsa olivat, mutta siinä kivitalossa he asuivat. Eräs harmittava tapaus on jäänyt hänen mieleensä:
- Lumet lakaistiin ulko-oven vieressä seisovalla isolla varpuluudalla, ja sillä puhdistettiin myös lumet vaatteista, kun joskus päästiin sisälle leikkimään. Sen ison talon tytöllä, joka oli ehkä 5-vuotias kuten minäkin, oli kauniita nukkeja. Kerran vaatteitani luudalla puhdistaessani sen varsi vahingossa osui vieressä seisoneen tytön kasvoihin ja tyttö parahti itkemään. Isoveli luuli, että olin lyönyt tyttöä, työnsi minut nurin ja ajoi minut pois, enkä sen koommin saanut heidän kanssaan leikkiä, Raija-Liisa muisteli vuonna 2014.
- Iki pidätettiin siinä huoneessamme tammikuussa, minä, Elsa Maria-äitini ja palvelustyttö Aino jäimme sinne Koulukadulle toukokuulle asti. Muistan miten kevätaurinko sulatti lumet puutarhassa. Tuo pieni piha oli ainoa leikkialue, kaupungillehan en saanut yksin mennä, ei ollut kavereita ja aika kävi kovin pitkäksi, Raija-Liisa kertoi. (Kirsti Vähäkangas: Eijjoo lööperiä v. 2014)
Rakennus vaihtaa omistajaa
Mikko Jutila toimi Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:n Raahen konttorin johtajana vuosina 1969-1975 ja Suomen Yhdyspankki Oy:n Raahen konttorin johtajana vuosina 1975-1992. Jutilan aikana pankki muutti osoitteeseen Kirkkokatu 45.
Raahen konttori siirtyi uusiin toimitiloihin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa ja myi rakennuksen Raahen rakennusmestariyhdistyksen eräiden jäsenten omistamalle Kiinteistö Oy Raahen Kirkkokatu 20:lle.
Raahen rakennusmestariyhdistykseltä rakennuksen osti vuonna 1987 Revon Sähkö, jonka toimisto oli rakennuksessa aina siihen saakka kunnes yritys vuonna 1999 fuusioitui Vattenfall Verkko OY:hyn.
Vattenfall Verkko Oy myi kiinteistön lokakuussa 2004 yksityishenkilölle.
Lisätietoja