Jaa parhaat hetkesi #visitraahe @visitraahe

Joulukuu 6. päivä Wanhan Raahen Joulukalenteri

Kirkkokatu 20 ent. SYP-talo, Kirkkokadun puoli

Tonttu Tomera on tullut illan pimetessä Kirkkokadun ja Koulukadun kulmaan. Hän muistelee niitä maukkaita nisuja ja piparkakkuja, joita sai ostaa leipuri Jurvelinilta.

Tonttu Tomera tepastelee Pekkatorilla illan pimetessä. Hän muistelee purjelaivakauden uljasta aikaa, kun hän oli juuri saanut tontun paikan Katinhännästä. Kuusi valaisee torin kauniisti. On aika jatkaa matkaa Kirkkokadulle, se onkin hänen partioalueensa tänä yönä.

Tomera tallustaa hitaasti Kirkkokatua pitkin ja kertaa mielessään kadun varren kauppapuoteja. Hän pysähtyy Kirkkokadun ja Koulukadun (ent. Mentzerinkadun) kulmaan.

- Katulyhdyissä paloi tuolloin öljy. Katujen kulmissa oli kivitolppia, jotka suojasivat kulmataloja kolhuilta, kun pitkiä mastopuita kuljetettiin kaupungin läpi. Ne ovat käyneet tarpeettomiksi, Tomera huomauttaa itselleen.

Merimiesten ja kauppiaiden lisäksi purjelaivakauden Raahessa asui ja toimi monia käsityöläisiä, hantvärkkäreitä.

- Tässä kulmassa asui hattumaakari Karl Jurvelin (1801-1878). Hän oli pienehkö ja paksu ukko. Hattumaakarit olivat suurempia mestareita kuin lakkien tekijät, Tomera muistaa ja tietää.

Hattumaakarin talo oli tummankeltainen ja pieni-ikkunainen. Portinpielessä tökötti asiakkaita kutsumassa patsas, jonka nokkaan mestari oli tällännyt roikkumaan pellistä leikatun töröhatun.

- Siinä se tuulessa keikkui, kitisi ja natisi, Tomera hymähtää muistolleen. Kun Jurvelin ei tienannut tarpeeksi hattuja tekemällä, hän ryhtyi vehnäleipuriksi.

- Kekseliäs mies kun oli, hän ripusti rautapeltisen rinkelin töröhatun viereen. Siinä ne kutsuivat asiakkaita ostamaan sekä päähän että suuhun pantavaa, Tomera naurahtaa puoliääneen muistaessaan miten kyltit kilvan kilkuttelivat raikkaissa merituulissa.

Kutta-ukoksi paikalliset leipuria kutsuivat. Jurvelin olikin varsin taitava uudessa ammatissaan leipoen kaikenlaista vehnästä piparkakuista alkaen. Tienestitkin olivat paremmat kuin hattumaakarina.

Jurvelius kävi papin aamenilla Helenan kanssa ja lapsia heille siunaantui viisi. Anni-tytär jatkoi isänsä leipomon pitoa.

- Oli siinä raahelaisilla ihmettelemistä, kun Karl-poika lähti lähetyssaarnaajaksi Ambomaalle aivan ensimmäisten lähetyssaarnaajien joukossa, Tomera muistaa minkälaisen kuhinan asia täällä aiheutti.

Ensin Karlin oli opiskeltava saksaa, jotta pystyi selviytymään saksalaisesta koulutuksesta Hermannsburgin lähetyskoulussa. Hän lähti matkaan 16-vuotiaana. Hän viihtyi Ambomaalla vuodet 1870–1873 ja palasi sitten Suomeen. Hän kouluttautui sähkölennätinvirkamieheksi ja asui sen jälkeen monessa kaupungissa ja lopulta Viipurissa.

Tonttu Tomera havahtuu muistelmistaan, kun sähköinen muistikirja piippaa. Kirjastotonttu Taavetin digikummi Tuisku muistuttaa Joulupukkia kirjalahjojen tärkeydestä.

- Siitäpä tulikin mieleen, että olihan se kirjakauppa jo purjelaivakaudellakin, Tomera vaipuu jälleen muistoihinsa.

Hän muistelee, että ensimmäinen raahelainen kirjakauppias oli Eva Charlotta Heickell. Hänellä oli Virven talossa kamarissaan pöytä, jonka päälle hän oli asettanut myyntiin kirjoja, arkkiviisuja, papereita ja siipikyniä. Hän tilasi kirjoja lukupiireille.

Aina Friemanilla (1856-1912) oli oikea kirjakauppa, josta sai syksyisin ostaa myös koulukirjoja ja koulutarvikkeita. Friemanit asuivat Kirkkokadun varrella Montinia vastapäätä, siis talossa, jossa toimi paljon myöhemmin Alto Mare.

- Voi miten ihania joululahjoja Ainan joulupöydässä oli myynnissä. Ainan painattamat Raahe-kortit olivat aivan hurmaavia, Tomera huokaa. Kyllä ennen oli kaikki kauniimpaa. Ainakin hänestä niin tuntuu.

- Missähän se tonttukokelas Touho vipeltää, kun ei ole tullut päivitystä sähköiseen muistikirjaan, Tomera on jo vähän huolestunut. Hän oli antanut Touholle alueeksi Vanhan Montinin asukkaiden kiltteyksien ja tuhmuuksien kirjaamisen. Ettei vain olisi tonttunuorukainen poikennut kaidalta polulta ja vaeltanut harhateille.

- Ne nuoret, ne nuoret!

Tekstissä on käytetty lähteenä ja osittain lainattu Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjaa.

Lisätietoja

Samuli Paulaharju: Wanha Raahe
Raahen Museo - Raahelaisen lähetystyön alkutaipaleelta
Raahen Museo - Kirjakauppaa ja muita sivistyksellisiä toimia
Raahe-info - Kirkkokatu 20

 

Takaisin Wanhan Raahen Joulukalenteri etusivulle