Onko täällä kilttejä lapsia? kyselee punaiseen nuttuun pukeutunut joulupukki, kun hän tulee kotiin, päiväkotiin tai kouluun. Saattaapa hänellä olla apulaisena joku tonttukin.
Joulun valmistelu alkoi vanhoina aikoina hyvissä ajoin joulukuussa. Silloin aloitettiin joululahjavalvojaiset, joissa seurusteltiin enemmän kuin askarreltiin. Joulun salaisuuksien tuli säilyä jouluaattoon asti.
Saloisten pappilan Carolina kirjoitti 1800-luvulla sisarelleen Vaasaan: ”Myöhään aloitimme joululahjain valmistelun niin että yötkin täytyi ottaa työajaksi. Yhtenä yönä meitä oli joukko tyttöjä valvojaisissa Mimmi Durchmanin luona, jossa olimme kello neljään saakka aamulla. Kolme muuta yötä valvoimme Rosan kanssa kotona pappilassa.”
Mutta, jos joulupukin paja on Korvatunturilla ja tontut siellä valmistavat lahjat lasten toivomusten mukaan, niin mihin tarvitaan joululahjavalvojaisia? Se onkin yksi joulun suurista salaisuuksista.
Onko täällä kilttejä lapsia? kyselee punaiseen nuttuun pukeutunut joulupukki, kun hän tulee kotiin, päiväkotiin tai kouluun. Saattaapa hänellä olla apulaisena joku tonttukin.
Aina ei ole ollut punanuttuista joulupukkia. Vasta 1960-luvulla suomalainen joulupukki alkoi pukeutua punaisiin vaatteisiin. Sitä ennen joulupukin asuna oli nurin käännetty turkki. Päässä hänellä oli karvalakki, käsissä kintaat ja jaloissa huopatossut.
Joskus joulupukin huopatossut oli lainattu isältä, jolla juuri joulupukin vierailun aikaan oli mahdottoman tärkeää asiaa ulos. Piti laittaa puita saunan pesään tai hakea halkoja liiteristä. Ja niin isäparka jäi paitsi jännittävästä tapahtumasta.
Joulukuusi
Joulukuusi on kautta aikojen ilahduttanut raahelaisen kotia. Rikkaiden porvarien salissa se seisoi ja loisti kuin paratiisinpuu. 1800-luvulla koristeltiin joulukuusi mitä moninaisimmilla paperihetuloilla. Ympäri koko kuusta ripustettiin ylhäältä alas pitkiä paperisuikaleita niin, että kuusen kynttilät pistäytyivät suikaleen yläpään reiästä. Suikaleisiin liimattiin kaikennäköisiä kuvioita, joita oli leikelty Heickellin mamsellilta ostetusta kulta-, hopea- ja monenvärisestä kiiltopaperista.
Jouluaattoilta kului kuusen ympärillä joululuja laulaen ja lahjoja jaettaessa. Lahjat viskattiin entisinä aikoina eteisen ovesta sisään nimittäen, kenelle mikin oli aiottu. Useasti oli lahjaan sommiteltu leikillinen runokin. Joulupukki ei vielä vanhaan aikaan uskaltanut tulla sisälle asti kyselemään ovatko lapset kilttejä vai ei. Vai oliko niin, että kaikki lapset olivat kilttejä eikä joulupukin tarvinnut asiaa tarkistaa?
Joulukalenteri
Joulukalenterin historia ulottuu 1900-luvulle saakka, jolloin Saksassa tuli markkinoille ensimmäinen kuvallinen adventtikalenteri. Suomeen kalenterin toivat partiolaiset vuonna
1947, aluksi avattavien luukkujen ideaa ei ollenkaan ymmärretty.
Kalenteri tuo helpotusta jännittävään joulun odotukseen, ja sen avulla voimme laskea päiviä lähestyvään jouluun. Wanhassa Raahessa kihelmöivää jännitystä olemme päässeet kokemaan vuodesta 2014, kun Wanhan Raahen joulukalenteri avautui ensimmäisen kerran.
Montako yötä on vielä nukuttava ennen kuin joulupukki tulee? Aika monta! Ei hätää, joka päivä avautuu kalenteri-ikkuna jossakin päin Wanhaa Raahea. Joulukalenterin tarinoiden kautta voi kurkistaa menneisiin aikoihin ja tapoihin.
Joulusauna
Joulusauna on suomalainen joulunajan perinne. Se oli muinaisille suomalaisille joulunvieton tärkein tapahtuma, johon valmistauduttiin hartaudella ja huolella. Joulusauna on kuulunut suomalaisen talonpojan juhlaan kautta aikojen. Saunan lämmitys aloitettiin ajoissa, usein jo edellisenä yönä, jotta kaikki ehtivät saunoa valoisana aikana.
Saunassa lymyttiin hiljaa, etteivät sääsket ja itikat seuraavana kesänä hätyyttelisi. Auringon laskettua saunan otti haltuunsa näkymätön väki, saunatontut. Joidenkin uskomusten mukaan joulusaunassa on oltava hiljaa. Ellei ollut hiljaa, lankesi pulisijan päälle jouluköyry tai joku muu onnettomuus. (köyry=lempo, paholainen, mörkö, kummitus, haltija).
Joulusaunomisessa on usein tapana vilvoitella syöksymällä lumihankeen pyörimään ja kierimään. Kylmässä lumessa pyörähtäminen vilkastaakin mukavasti verenkiertoa löylyjen välissä.
Joulurauha
Joulurauhan julistaminen on perinne ainakin seitsemän vuosisadan takaa. Rauhalla on pyritty hillitsemään ylensyömiset ja ylenjuomiset. Suomen Turku julistaa meille joulurauhan, jota voimme seurata televisiosta.
Vanhoina aikoina kylässä käynti joulupäivänä oli ankarasti kielletty. Jokaiselle piti antaa rikkumaton joulurauha. Maaseudulla oli tapana kiertää naapureissa resupukkeina. Tavoitteena oli pukeutua niin, ettei kukaan olisi tuntenut. Resupukki sai talosta pipareita.
Jouluaamuna kaupunki lyysasi
Ennen joulukirkkoon menoa ruukattiin tehdä kierros kaupungilla katsellen kaupunkilaisten jouluvalaistuksia. Tätä sanottiin Raahessa ”ilimineeraukseksi”. Koko kaupunki oli iloinen ja valoisa, koska jouluaamuna oli tapana käyttää kynttilöitä oikein tuhlaillen. Kaupunki lyysasi.
Maakarit- ja Kisällit -ryhmien lapset askartelivat kalenteri-ikkunan koristelut.
Lisätietoja
Aki Pulkkanen: Pohjolan Joulu