Brahenkatu 13 -rakennusta on kutsuttu Kivi-Sovioksi. Tontin rakentamisen aloitti Carl Gustaf Hedman vuonna 1812. Päärakennus valmistui Catharina Friemanin omistuksessa vuonna 1849.
Brahenkatu 13:ssa sijaitsevaa rakennusta on kutsuttu Kivi-Sovioksi. Tontin rakentamisen aloitti Carl Gustaf Hedman (1784-1848) vuonna 1812. Hänen liikeyrityksensä joutui konkurssitilaan vuonna 1817 ja Hedman myi tontin ja rakennukset Johan Soveliukselle (1770-1852). Hän myi kiinteistön veljelleen Fredrik Sovelius vanhemmalle (1778-1837). Päärakennus valmistui vasta Fredrikin lesken Catharina Friemanin (1779-1855) omistuksessa vuonna 1849.
Laivapatruuni Fredrik I Sovelius
Fredrik Mattsson Sovelius suoritti laivurintutkinnon ja toimi omistamiensa laivojen kapteenina. Vuosina 1799-1802 hän purjehti fregatti Carinin ja vuonna 1805 fregatti Toivon kapteenina. Hänen rakennuttamiaan laivoja olivat myös Svalan I ja II, Aline I, Hönan I, Nyby ja Fredric.
Merillä vietettyjen vuosien jälkeen hän jäi maihin ja ryhtyi johtamaan varustamoaan. Hänet valittiin raatimieheksi. Virkaan valitulla oli velvollisuus ottaa tehtävä vastaan, elleivät sairaus tai muut syyt puoltaneet kieltäytymistä. Virka teetti paljon ylimääräistä työtä.
Topakka vaimo Catharina
Fredrikin vaimo Catharina Frieman oli raahelaisen kauppiaan tytär. Krimin sodan riehuessa sotatoimet ylsivät Raaheen saakka. Monet kaupunkilaiset keräsivät tavaroitaan ja säntäsivät pakopirteille. Kerrotaan, ettei Soveliuksen rouva antanut koskea tavaroihinsa. Hänen tiedetään sanoneen: Jos se polttaa, niin polttakoon.
Pariskunnalla oli yhdeksän lasta; neljä tytärtä ja viisi poikaa. Agnes-tyttären kohtalo on surullinen. Kun hän oli kymmenvuotias, hän hukkui leikkiessään meren rannalla. Etsiskelyistä huolimatta hänen ruumistaan ei löydetty pitkään aikaan. Aikojen päästä joku huomasi, että parvi lokkeja lenteli aina samalla kohdalla rannan lähettyvillä syöksyen välillä mereen. Siltä paikalta tytön ruumis löytyi matalasta vedestä. Hänen hautaristiään Haaralassa koristaa valkoinen lintu.
Tyttäristä Emilia ja Sofia avioituivat. Rosa kuoli naimattomana Tukholmassa.
Pojista Carl kuoli 13-vuotiaana. Pojat Matts August, Johan (VI), Henrik (III) ja Fredrik (II) loivat uran laivanvarustajana. Fredrik I Sovelius kuoli 8.5.1837.
Johan ja Olivia Sovelius
Catharinan poika Johan IV Sovelius (1812-1853) sai Kivi-Sovion perinnöksi. Johanin vaimo Olivia Vilhelmina (o.s. Winsten) oli syntynyt Pietarsaaressa 23.5.1827. Hän muutti Raaheen vuonna 1848. Pariskunnalla oli kolme poikaa.
Johanin kuoleman jälkeen Olivia Sovelius asui talossa poikansa Matts Johan Ernstin kanssa. Olivia jatkoi taitavasti kauppaliikettä ja laivanvarustusta. Hänellä oli osuuksia useissa Soveliusten laivoissa. Hän varasi osuuksia myös alaikäisille pojilleen. Hän sai Raaheen porvarioikeudet vuonna 1853 ja oli Kauppaseuran jäsen vuodesta 1854 kuolemaansa (5.9.1897) saakka.
Matts Johan Ernst (1849-1897) opiskeli Englannissa ja Saksassa. Hän asui äitinsä kanssa ja oli ammatiltaan kauppias. Hänen kuolemansa jälkeen äiti Olivia lahjoitti Mattsin kirjastosta 27 teosta Raahen Porvari- ja Kauppakoululle.
Fredrik Viktor (1851-1883) Hänellä oli kauppaliike ns. Junneliuksen talossa Brahenkadulla. Talon omisti myöhemmin Keskuskoulun rehtori Wangel ja hänen jälkeensä vävy Tor Sovio. Talon omistaa nykyään Vapaakirkko. Fredrik perusti testamentissaan rahaston huonossa asemassa olevia säätyläisnaisia varten. Varattomia naisia avustettiin vuosittain kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan.
Johan Valdemar (1853-1895) Muutti Piikkiöön vuonna 1876, jossa sijoitti varansa Linnunpään kartanoon (1878-1884). Myytyään sen hän osti vanhan rälssitilan Dragsfjärdistä. Tilalle perustettiin lasitehdas, joka toimi vuoteen 1934 saakka.
Talo vaihtoi omistajaa
Olivia Soveliuksen perilliset myivät kiinteistön 25.11.1897 neiti Hanna Hannilalle. Häneltä talon osti 26.1.1903 tuomari Fredrik Grönroos. Hän asui talossa 14 vuotta. Grönroosilta talon osti 19.4.1917 maanviljelijä Edvart Koivikko. Seuraava omistaja, hovioikeudenasessori John Sahlstöm, teki talokaupan Kivi-Soviosta 20.11.1925. Talo vaihtoi omistajaa jälleen 5.9.1932, kun sen osti Kansallis-Osake-Pankki. Parin vuoden kuluttua eli 8.5.1934 talo siirtyi tuomari Olli Johannes Piikivelle. Talo vaihtoi tämänkin jälkeen omistajaa useita kertoja 1900-luvun alkupuolella.
Hansa-talo
Raahelaiset tuntevat rakennuksen Hansa-talona. Nimi tulee talossa vuosikymmenet toimineen hotelli-ravintolan mukaan. Talossa aloitti jo välirauhan (13.3.1940 - 25.6.1941) aikana hotelli- ja ravintolaliike, joka toimi eri omistajien hoidossa aina 1970-luvulle saakka.
Raahen kaupunki hankki Hansa-talon omistukseensa 1970-luvun alussa. Talossa järjestettiin ensin kursseja L. M. Ericssonin tuleville työntekijöille. Syksyllä 1975 Raahe-opisto pääsi asettumaan taloksi.
2000-luvun alussa Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto piti talossa majaansa. Keväällä 2012 Raahen kansalaistaloyhdistys Jyty ry sai koko talon käyttöönsä. Talo on ollut remontissa vuodesta 2021 alkaen.
Ikkunan koristelun ovat suorittaneet Lybeckerin animaatio- ja pelituotannon oppilaat / Mika Ekoluoma
Lisätietoja
Eero Sovelius-Sovio: Sovio-Sovelius-sukukirja ja Ihmisiä laivojen kaupungista
Raahen kaupungin kiinteistö- ja mittausosaston arkisto
Takaisin Wanhan Raahen Joulukalenteri etusivulle