- Nyt se Keisari tullee!” Pattijoen tullissa tungeksi väkeä syyskuun toisena päivänä vuonna 1819. Joku havaitsi, että Raahea lähestyi seurue, seitsemän hevosta ja kyökkivaunu.
- Nyt se Keisari tullee!” Pattijoen tullissa tungeksi väkeä syyskuun toisena päivänä vuonna 1819. Joku väkijoukosta havaitsi, että Raahea lähestyi seurue, seitsemän hevosta ja kyökkivaunu. Ei hätää, kaikki oli valmista korkea-arvoista vierasta varten.
Arvovieraat saapuvat - kaikki valmista
Kaupungissa oli pidetty todellinen suursiivous: taloja oli maalattu, aitoja ja siltoja korjattu, pihoilla irrallaan käyskennelleet siat ja muut kotieläimet oli viety laitumelle. Tulliporttia lähellä olleet kauppias C.F. Friemanin ja Palinin mamsellien talot oli koristeltu lehtipuilla. Kaupungin satamassa seisoneet laivat juhlaliputtivat. Raahe oli valmis Venäjän keisari Aleksanteri I:n (1777-1825) vierailuun.
Tukholmasta ostettu klaveeri oli tuotu paikalle Ollinsaaren kartanosta. Hovineuvos Bergbomin Carin-tytär oli valmiina soittamaan uljaimman kappaleen, jonka hän osasi: ”Napoleons tåg öfver alperna”. Kansa juoksi tien vieressä hurraten. Kunnia-arvoista vierasta olivat saapuneet katsomaan niin vanhat kuin nuoret.
Carin oli käynyt Tukholmassa mamsellikoulussa saamassa parasta mahdollista opetusta tulevia rouvan päiviä varten. Koulussa opeteltiin tietopuolisten aineiden lisäksi käsitöitä, sievää käytöstä, ranskaa ja soittotaitoa.
Miten lienee ollut Carinin historian opintojen laita? Jälkikäteen mamsellin musiikkivalintaa on arvosteltu, koska Aleksanteri I oli vuonna 1804 liittoutunut Englannin kanssa Napoleonia vastaan. Sotatoimien päätyttyä solmittiin Haminan rauha vuonna 1809 ja Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen Venäjälle. Keisarin kerrotaan nukkuneen vastaanottoseremonian aikana, joten asia voitiin sivuuttaa kaikessa hiljaisuudessa.
Keisari majoitettiin Friemanille
Keisari oli päätetty majoittaa kauppias Johan Friemanin taloon (nyt nuorisotoimi) Pekkatorille. Tervehdittyään herra Friemania keisari halusi tavata talon naisväkeä. Rouva ja neljä tytärtä ottivat vieraan vastaan valkoisiin pukeutuneina. Keisari kätteli talon emäntää ja tyttäriä, kolmevuotiasta pikku Jannikaa hän suuteli otsalle.
Friemanin talossa oli korkean vieraan kunniaksi järjestetty komeat päivälliset. Paikalla oli liuta kaupungin arvohenkilöitä. Tarina kertoo, että keisari tyytyi vain teekupposeen. Ehkä hän pelkäsi, että hänelle tarjoillaan myrkytettyä sapuskaa. Muulle seurueelle ruoka maistui sitäkin paremmin. Raahesta keisari matkusti meritse Siikajoelle Fredrik Soveliuksen ja Zachris Franzénin purjeveneiden saattelemana.
Keisarista muistot jäljellä
Mamsellin soitin on nyt näytillä Raahen museossa. Joulukuussa 2002 nähtiin tv-uutisissa kuvia Kansallismuseon cembal d´amour-soittimesta, jolla kerrottiin soitetun Aleksanteri I:lle hänen Raahen vierailullaan. Soittimen on Kansallismuseolle vuonna 1944 lahjoittanut Augustine Wuorenheimo, joka on Bergbomien sukua. Kummalla soittopelillä siis soitettiin keisarille?
Entäpä pikku Jannikan hiukset – voitiinko niitä pestä lainkaan, kun ne olivat päässeet keisarillisen huomion kohteeksi? Otsakiehkura leikattiin talteen, ja siitä punottiin kaulaketju. Koruun voi tutustua Raahen museossa.
Kiitoksena vieraanvaraisuudesta keisari lahjoitti kauppias Friemanille, toisen tiedon mukaan Carin-neidille, timanttisormuksen. Perämies Achren, sen huvijahdin päällikkö, jolla keisari seelasi Siikajoelle, sai kultakellon.
Kun sanoma Aleksanteri I:n kuolemasta kiiri Raaheen, istahti Carin ikkunan ääreen muistelemaan komeaa vierasta. Mietteissään hän piirsi timanttisormuksella lasiin tekstin ”Carin Seraphin Frieman” sekä keisarin kuolinvuoden 1825. Lisäksi lasista löytyy A-kirjain. Vuoteen 1980 saakka lasi oli paikoillaan Friemanin talossa. Silloinen kulttuurisihteeri Aulis Forss toimitti ikkunaruudun museoon.
Friemanin talossa monenlaista toimintaa
Monenlaista toimintaa on Friemanin talo sisällään pitänyt. On ollut kansakoulu, kirjasto, monia kaupungin virastoja, päiväkoti ja nyt Raahen kaupungin nuorisotoimi, jonka henkilökunta vastasi tämän päivän joulukalenteri-ikkunan koristelusta.
Lisätietoja
Raahen Matkailuoppaat ry - Keisarillinen visiitti Raahessa 2.9.1819
Raahen Matkailuoppaat ry - Soitinharvinaisuus Kansallismuseossa
Wikipedia - Aleksanteri I
Raahen Kaupunki - Nuorisotyö