Raahen seminaari toimi 75 vuotta. Useimmat kuvaamataidon opettajat olivat pitkäaikaisia viranhaltijoita. Kansakoulunopettaja tarvitsi työssään taidon tehdä riitinkejä arjessa.
Raahen seminaari toimi 75 vuotta. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuvaamataidon opettajat olivat pitkäaikaisia viranhaltijoita.
Kuvaamataidon opetuksen tavoitteena oli antaa tuleville kansakoulunopettajille osaavaisuutta piirtämisessä ja lyijy-spännän käytössä. Heidän tuli saavuttaa taito kuvata esineitä oikein silmällä. Opettaja tarvitsi työssään tottumuksen tehdä riitinkejä jokapäiväisessä elämässä. Ensimmäisenä piirustuksenopettajana toimi Adéle Fésten. Hänen työsuhteensa kesti kolme vuotta.
Haaveileva Sigrid
Toinen käsitöiden ja kuvataiteen opettaja, Sigrid Axelson (1871-1944), työskenteli virassa 39 vuotta, vuodet 1899-1938. Hänen aikanaan opetuksen painopiste oli perusmuotopohjaisessa kuvaamisessa. Hän omaksui nopeasti uudet vaikutteet ja välitti oppilailleen uusia taidekasvatusaatteen mukaisia menetelmiä.
Hän oli tyyni ja hienostunut ihminen, joka omistautui työlleen. Oppilaiden mielestä hän oli taitava, lempeä ja viisas opettaja.
Sigrid asui Raaheen muutettuaan alivuokralaisena rouva Cajanuksen talossa vuosina 1899-1914. Sigridin äiti Helena Sofia (1841-1924) muutti Raaheen vuonna 1915. Yhdessä äitinsä kanssa hän muutti tuolloin Soveliuksen jugendtaloon, Rantakatu 36.
Sigrid oli äärettömän epäkäytännöllinen. Ei hän osannut tehdä tulta uuniin. Taloudenhoitaja piti huolen arkiaskareista. Haaveellinenkin hän oli istuskellen ikkunan ääressä pitkät tovit maisemia katsellen. Huoneen seinillä oli tauluja, osa hänen itsensä maalaamia.
Hänen ilonaan olivat lukeminen ja yhdistystoiminta. Hän osallistui säännöllisesti NNKY:n järjestämiin tilaisuuksiin. Kirkossa hän kävi joka sunnuntai.
Hiljaista elämää viettänyt taiteen ystävä oli mukana työryhmässä, joka vaikutti vuonna 1912 rakennetun Raahen kirkon alttaritaulun valintaan.
Sigridillä oli tarkoitus muuttaa eläkepäivinään Helsinkiin lähemmäs omaisiaan. Sota kuitenkin sotki suunnitelmat. Hän vietti elämänsä ehtoon Leufstadiuksen sisarusten vanhainkodissa.
Vuonna 1983 taidepiirejä kohahdutti yllättävä löytö. Erään Rantakadun-talon vintiltä löytyi 21 Sigridin hiilipiirrosta. Niistä useita on nyt Raahen kaupungin taidekokoelmassa. Sigridin taiteellinen tuotanto ei ole laaja, sillä hän omistautui työlleen. (Raahelainen 13.3.2021)
Kultainen ja herkkä Ingrid
Sigrid Axelsonin jäätyä eläkkeelle Ingrid Koskimiehestä tuli kuvaamataidon ja naisten käsityönopettaja. Hän toimi virassa vuodet 1939-1954. Avioiduttuaan saksalaisen konservaattori Leo Hengin kanssa he perustivat Savonlinnaan ”Atelier Hengin”, jossa myytiin keramiikkaa ja molempien maalaustaiteen tuotteita. Ateljee-toiminta jatkui myös Raahessa.
Virkaan kuuluvan opetuksen lisäksi Ingrid piti kotonaan taidekerhoa pidemmälle ehtineille oppilaille. Hän vertasi Raahea nuoruutensa Helsinkiin sanomalla, että Raahe on kuin Hietaniemen hautausmaa, mutta hiljaisempi.
Ingridin jälkeen kuvaamataidon ja miesten käsityönopettajan virkaa hoiti kolme vuotta Veikko Larjatie.
Unto opetti ja teki taidetta
Unto Immonen (1909-1991) opetti kuvaamataitoa ja miesten käsitöitä Sortavalan seminaarissa vuosina 1938-1939. Hän toimi opettajana Joensuussa vuosina 1945-1947, lehtorina Kajaanin seminaarissa vuosina 1947-1955 ja Raahen seminaarissa vuosina 1956-1968.
Opiskelijoiden suhtautuminen kuvaamataitoon oli myönteistä, koska he tiesivät tarvitsevansa siinä saamiaan tietoja ja taitoja tulevassa ammatissaan. Oppilastöitä ei säilytetty komeroissa, vaan niistä tehtiin näyttelyitä luokkiin ja käytäville. Immosella oli kyky innostua ja innostaa oppilaitaan.
Toimintapaikkakunnillaan hän oli perustamassa taideyhdistyksiä tai oli niiden aktiivijäsenenä ja johtohenkilönä. Toiminnan taustalla oli ajatus rikastuttaa pienten paikkakuntien kulttuurielämää ja samalla herättää opiskelijoissa tarve kulttuurin harrastamiseen. Hän teki itse taidetta, käyttögrafiikkaa ja taidetutkimuksia sekä harrasti musiikkia.
Immosen sairastuttua tehtävää hoitamaan kutsuttiin vuonna 1967 lehtori Eero Sovelius-Sovio, joka oli virassa Raahen seminaarin toiminnan päättymiseen asti vuonna 1971. (Raahelainen 27.4.2019)
Seminaarin taiteilijat taiteilivat tämän ikkunan koristeet.