Siikajoella voi aidosti asua maalla Pohjois-Suomen parhaimman joen rannalla ja samanaikaisesti käyttää ympäröivien kaupunkien yli 200 000 asukkaan palveluita sekä hyviä maantie-, lento-, juna- ja tietoliikenneyhteyksiä.

Vehreä Siikajokilaakso, avarat pellot ja idylliset talonpoikaispihat maalaavat Siikajoen maisemaa. Täällä asumme väljästi ja mukavasti luonnon sylissä, kuitenkin Siikajoen erinomaisten peruspalvelujen äärellä. Monipuolinen luonto ja muut harrastusmahdollisuudet tarjoavat elämyksiä meille kaikille. Siikajoki on turvallinen, ihmisen kokoinen kunta!

Siikajoen kylät

Siikajoki on kymmenen idyllisen kylän kunta, joten jo sillä periaatteella voi todeta, että Siikajoki on täyden kympin kunta. Kylien helminauha pitää sisällään timantteja, pienempiä kyliä. Täällä ollaan kylässä kylässä. 
Karinkanta Luohua Merikylä Paavola Revonlahti Ruukki Saarikoski Siikajoenkylä Tauvo Tuomioja Varessäikkä

Historiaa

Vakinaisesti alue asutettiin vasta 1500-luvun puolimaissa, jolloin seudulle asettui savolaisia uudisasukkaita. Revonlahden seudulle tuli väestöä myös rannikolta. Asutus laajeni nopeasti seuraavina vuosisatoina, paitsi jokilaaksossa asutus oli hidasta, sillä kapea alue ei tarjonnut mahdollisuuksia uudisasutukseen. Väestönkasvu perustui maatalouden ja erityisesti karjanhoidon varaan. Siikajoesta saatiin myös lohta ja siikaa

Seutu kuului aluksi Saloisten seurakuntaan. Siikajoen ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti 1589, mutta venäläiset polttivat sen 1591. 1590 Siikajoesta tuli Saloisten kappeli. Vuonna 1600 rakennettiin seurakunnan toinen kirkko ja 1701 otettiin käyttöön uusi puukirkko. Kirkon alkuasu muuttui huomattavasti vuoden 1852 peruskorjauksessa. Omaksi seurakunnaksi Siikajoki erotettiin 1689. Seurakunta käsitti laajan alueen, sillä siihen kuuluivat myöhemmin itsenäistyneet Rantsila, Piippola, Paavola, Pulkkila, Kestilä, Pyhäntä ja Revonlahti. Paavolasta tuli Siikajoen saarnahuone 1702 ja 1811 se liitettiin Siikajoen kappeliksi. Omaksi seurakunnaksi Paavola erotettiin 1874. Revonlahti liitettiin Siikajoen kappeliksi 1845.

Sodat ovat koetelleet Siikajokea usein. Venäläiset hävittivät seutua pahoin mm. 1550-luvun lopulla. Suomen sodan aikaan Siikajoen seudulla käytiin tunnettuja taisteluita. 18. huhtikuuta 1808 käytiin Siikajoen taistelu, jossa C.J. Adlercreutzin johtamat joukot löivät J.P. Kulnevin johtaman venäläiset etujoukon. Voitto päätti Ruotsin armeijan koko talven jatkuneen peräytymisen. Revonlahdella käytiin 27.–28. huhtikuuta 1808 yksi Suomen sodan maineikkaimmista taisteluista. Taistelu tunnetaan myös Revonlahden taisteluna. Taistelussa C.A. Adlercreutzin ja C.O. Cronstedtin johtamat joukot löivät perusteellisesti kenraali Bulatovin johtamat venäläiset. Voitto pelasti Ruotsin päävoimat täydelliseltä saarrostukselta.

Siikajoki erotettiin 1868 omaksi pitäjäksi. Siikajoen asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Vuonna 1935 asukkaita oli 2 262. Tämän jälkeen väkiluku alkoi laskea poismuuton vuoksi. Vuonna 1960 asukkaita oli 1 703 ja 1980 enää 1 244. 1980-luvulla asukasluku alkoi uudelleen kasvamaan. Paavola muodostui omaksi kunnaksi 1874 ja Revonlahti 1930. 

Ruukin kunta syntyi Paavolan ja Revonlahden kuntien yhdistyessä vuonna 1973. Kunnan nimi tuli tuolloisen Paavolan kunnassa sijainneen Ruukin kylän nimestä. Ruukin ja Siikajoen kunnat lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin uusi Siikajoen kunta 1. tammikuuta 2007 molemmissa kunnissa järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Uuden kunnan keskustaajamaksi tuli Ruukki. Kunnan nykyinen vaakuna peilaa kuntahistoriaa. Tähdet ovat peräisin Revonlahden vaakunasta, yläreunaltaan sahakorkoinen ja alareunaltaan aaltokorkoinen hirsi on Paavolan vaakunasta ja kala Siikajoen vaakunasta

Lisää kuntatietoa löydät Siikajoen kunnan verkkosivuilla.