Raahe on eläväinen merenrantakaupunki Pohjois-Pohjanmaalla. Raahe ponnistaa purjelaivakauden historiasta ja tarinakulttuurista. Täältä löytyy palkittu saaristosta ja meri ihan kaupungin sylistä.

Raahe on tunnettu teräs- ja metalliteollisuudesta. Myös maa- ja metsätalouden merkitys toimialana on tärkeä. Lapsiystävällisenä kaupunkina Raahe on panostanut kattavaan koulu- ja päiväkotiverkostoon. Raahessa jalometalli on teräs ja aarre ovat ihmiset.

Raahen kylät

Raahessa kylä- ja asukashdistysten kattojärjestönä toimii Raahen kylät ry. Linkeistä pääset yhdistysten omille verkkosivuille tutustumaan kylien elämään ja toimintaan.
Alpua, Vihanti, Haapajoki- Arkkukari, Jokela, Kopsa, Lampinsaari, Lasikangas, Lumimetsä, Läntisranta, Mattilanperä, Myllyperä-Perukka, Möykkylä, Olkijoki, Palonkylä, Piehinki,  Saloinen, Sauvonmäki. 

Historiaa 

Suomen kenraalikuvernöörinä toiminut kreivi Pietari Brahe perusti kaupungin vuonna 1649, sillä tarvittiin kauppasatama seutukunnan hyödykkeille. Kaupunki oli tarkoitus perustaa Salon satamaan, jossa oli jo keskiajalla toiminut vilkas markkinapaikka. Alueen vesistö todettiin kuitenkin liian matalaksi, mutta kivenheiton päästä löytyi sopiva niemi. Kaupunki oli aluksi nimeltään Salo, mutta nimeksi vaihtui vuonna 1652 Brahestad.

Kaupungin pääelinkeinoina olivat kauppapurjehdus ja laivanrakennus ja suurelle osalle Pohjois-Suomea Raahe olikin tärkeä satamakaupunki. Ensimmäinen laivavarvi sijaitsi Pitkässäkarissa, samoin pikipolttimo. 1700-luvulla laivaveistämöt siirrettiin kaupunginrantaan, nykyisen Pakkahuoneen museon ja Cortenkadun väliselle alueelle. Kauppiaiden ja merenkävijöiden lisäksi kaupungissa asusti lukuisa joukko käsityöläisiä.

Nuorta kaupunkia kuritti milloin nälänhätä, milloin naapurikaupunkien kateus, milloin sota ja kaiken tuhoavat tulipalot. Vuonna 1791 Raahe viimein sai tapulikaupunkioikeudet. Näin vilkas kaupankäynti suoraan Hollantiin, Ranskaan, Englantiin ja Välimeren maihin pääsi alkamaan. Tärkeimpiä vientituotteita olivat terva ja piki, tuontitavaroista tärkein oli suola. Ulkomaankauppaa oli toki Raahesta harjoitettu jo aikaisemminkin, mutta tapulikaupunkioikeuksien myötä kauppaa pystyttiin käymään ilman välikäsiä.

Raahe oli 1860 – 70-luvuilla kymmenkunta vuotta Suomen suurin laivanvarustajakaupunki, lästimäärältään mahtitekijä. Tämän ajan helmiä ovat muun muassa puu-Raahe ja lumovoimainen, Suomen vanhin paikallismuseo.

Teollisuutta alkoi syntyä vähitellen muun muassa Ruona Oy:n myötä. Ruonan konkurssi vuonna 1952 sotakorvaustöiden loputtua oli kova isku vyön alle ja täältä muutettiin Etelä-Suomeen ja Ruotsin puolelle isoin joukoin. Kaupunki heräsi kuitenkin uuteen kasvuun vuonna 1961, kun Rautaruukin terästehdas perustettiin ja sitä myöten tekijöille oli jälleen töitä tarjolla.

Raahe kasvoi pinta-alaltaan ja asukasluvultaan vuonna 1973, kun Saloisten kunta liitettiin Raaheen. Sittemmin Raahen kaupunki ja Pattijoen kunta lakkautettiin ja luotiin uusi kaupunki, Raahe vuonna 2003. Raahe ja Vihanti liittyivät yhteen vuonna 2013. 

Lisää kaupunkitietoa löydät Raahen kaupungin verkkosivuilta.