Raahen kaupungin rajat ovat vuosien saatossa laajentuneet, ja niiden sisälle on kasvanut monimuotoinen kylien kudelma. Myös Siikajoelta ja Pyhäjoelta löytyvät omat viehättävät kyläverkostonsa. Useilla kylillä ja kyläyhteisöillä on vahva paikallisidentiteetti. Tältä sivulta löydät esittelyt Raahen seudun kylistä pähkinänkuoressa.
Raahen kylät
Alpua on idyllinen ja aktiivinen kylä, joka palkittiin valtakunnallisesti vuoden kylänä vuonna 2015. Alpua sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Vihannista. Kylä on rakentunut kauniin männikköisen harjun ympärille, mikä antaa sille luonnonläheisen ja rauhallisen ilmeen.
Alpua on tunnettu kauniin luontonsa lisäksi sen historiasta. Alpuasta löytyy Kirkkokivi, jonka luona pidetään tänäkin päivänä silloin tällöin jumalanpalveluksia. Myös Kalmastin männikkö, jonka epäillään olevan hautapaikka isonvihan ajalta, kuvastaa tätä yhteyttä luontoon ja historiaan. Uimaan ja kalastamaan pääset Lumijärvellä. Alpualla risteilee useita Vihannin kinttupolkuja, esimerkiksi Lumijärven ja Alpuanharjun hiihtomajan lähistöllä.
Alpuassa järjestetään lähialueen bändejä esittelevä AlpuanharjuROCK kesäkuussa ja perinteikkäät Alpuan Elomarkkinat elokuussa. Kesäaikaan kannattaa piipahtaa kesäkahvilassa, josta löytyy kesäherkkujen lisäksi kylän omien taiteilijoiden taidenäyttely.
Tiesikkö nää? Tunnettuja Alpuasta kotoisin olevia henkilöitä ovat kirjailija ja pakinoitsija Impi Fatima Aronaho sekä entinen kansanedustaja Juho Pyörälä.
Haapajoki-Arkkukarin kyläalue sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Raahen keskustasta etelään.
Alueella on yksi Raahen museon kohteista, Saloisten kotiseutumuseo. Museon rakennukset ja esineet muistuttavat entisajan Saloisten maanviljelijöiden ja kalastajien elämästä. Museoalue on laaja, 18 rakennuksen kokonaisuus, josta löytyvät myös Saloisten tietokonemuseo sekä kesäkahvilana ja näyttelytilana toimiva Punainen tupa.
8-tien varrella sijaitsee viihtyisä Järvelänjärvi, jonka vieressä nälkäisiä matkaajia palvelee Järvelänjärven Grilli-Café. Grillin Salmen burgerit on palkittu Arctic Food Lab -tunnuksella.
Särkän Perennataimiston lisäksi kukkaloistoa pääsee ihailemaan Arkkukarin siirtolapuutarhassa. Kesäisin siellä järjestetään avoimet ovet ja loppuvuodesta siirtolapuutarhan valtaa lumoava joulumaailma.
Arkkukarista on lyhyt matka Siniluotoon merenrannalle. Siniluodossa on mahdollisuuksia lenkkeilyyn, uimiseen ja veneilyyn. Talvella alueella pääsee ajamaan jääradalla sekä hiihtämään.
Ilveskorpi sijaitsee 50 kilometriä Raahen keskustasta.
Ilveskorven tunnetuimpia hahmoja oli Heikki Kilpua-Myllymäki (1854–1934), joka tunnettiin myös nimellä Mestari-Heikki. Heikki tiedettiin laajalla alueella Ilveskorvessa, Vihannissa ja Oulaisissakin. Hän oli monella tapaa omaperäinen ja halusi aina tulla toimeen omillaan. Ilveskorvessa sijaitsee kivestä tehty Mestari-Heikin maja, jossa Heikki asui kesät. Talvet hän kierteli kyläläisten taloissa.
Vihannin kinttupolut kulkevat Ilveskorven läpi. Reiteistä löytyy sekä helppokulkuista latubaanaa että vaativampaa maastopyöräreittiä.
Tiesikkö nää? Ilveskorpi nimettiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi vuonna 1999.
Jokela on noin 500 asukkaan kylä Raahessa, entisen Pattijoen kunnan alueella.
Jokelassa on hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja liikkumiseen. Hiihtolatu johtaa Raahen hiihtomajalle. Talvisin käytössä on luistelukaukalo ja pelikenttä, minkä lisäksi alueella on kota.
Jokela on aktiivinen tapahtumakylä, jossa järjestetään erilaisia myyjäisiä, perinneurheilun viikkokisat sekä teatteri- ja konserttiretkiä.
Kopsa on noin 250 asukkaan maalaiskylä, joka koostuu myös pienemmistä alueista, Romuperästä ja Ojalanperästä.
Kopsa tarjoaa monipuoliset ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Kylässä on hiihtolatuja, leikkipaikka, luistelukaukalo, Romuperän maauimala sekä kylien välisiä polkuja. Alueen suosituimpiin käyntikohteisiin kuuluu Jylhänharju, jonka läheisyydestä löytyy kivikaudelta periytyviä jätinkirkkoja ja kiviröykkiöitä. Kopsaa halkova Pattijoki tuo lisäarvoa luonnossa liikkumiseen ja maisemaan.
Kylässä toimii aktiivinen kyläyhdistys, joka järjestää tapahtumia, kuten Avoimet Kylät -päivän ja joulujuhlan. Kopsan Kylätalo toimii kokoontumispaikkana ja tapahtumien keskuksena.
Tiesikkö nää? Kopsan ensimmäinen viljankuivaamo rakennettiin vuonna 1956, ja sitä varten perustettiin oma kuivaajayhtiö. Vuonna 1964 yhtiö siirsi toiminnan kaupan palosta säilyneeseen makasiinirakennukseen, jonka alkuperäiset perustukset ovat edelleen nähtävissä nykyisen, useasti laajennetun kuivaamorakennuksen sisällä.
Noin sadan asukkaan Kuusirati sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Vihannin kirkonkylältä. Kuusiratissa yhdistyvät kylätalon ympärille rakentunut yhteisöllinen toiminta ja luonnon läheiset harrastusmahdollisuudet.
Kuusirati on tunnettu hyvistä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksistaan. Kylässä on lentopallokenttä, luistelukaukalo, frisbeegolfrata ja erinomaiset metsästys- sekä geokätköilymahdollisuudet. Myös Vihannin kinttupolut ulottuvat Kuusiratille. Helppokulkuinen polku kulkee ikivanhaa metsäreittiä pitkin, jota jalankulkijat ovat käyttäneet oikopolkuna Taka-aavan pelloille.
Lampinsaari on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, joka on rakennettu alun perin Vihannin kaivoksen työmiesten ja heidän perheidensä asuinalueeksi 1950-luvulla. Vireä kaivoskylä luotiin lähes tyhjästä. Kaivosajan vaikutus Lampinsaaren yleisilmeessä näkyy tänäkin päivänä muun muassa sen englantilaista puutarhakaupunki-ideologiaa mukailevassa yhdyskuntarakenteessa. Kaivostoiminta päättyi vuonna 1992. Nykyään Lampinsaaressa on noin 300 asukasta.
Lampinsaaressa on camping-alue ja maauimala, jotka tarjoavat monipuolisia ajanviettomahdollisuuksia: luontopolkuja, lintutorneja, laavuja sekä hyvät marjastus- ja kalastuspaikat. Alueelta löytyvässä paviljongissa palvelee kesäisin kahvila.
Lampinsaaressa sijaitsee Gunnarin Kartano, joka tarjoaa majoitus- ja juhlapalveluita. Gunnarin Kartanossa toimii lounasravintola Kaivoskylän Herkku. Kesäisin Gunnarin Kartanon alueella järjestetään Lampinsaari Festival, jonka ohjelmistoon kuuluu mm. musiikkia ja yhteislaulua, ruokailua sekä paikallisten järjestämiä ohjelmanumeroita. Gunnarin Kartano järjestää säännöllisesti myös pieniä tapahtumia, kuten karaokeiltoja.
Itse Kaivoskylän historian aistimisen ohella Lampinsaaressa kannattaa vierailla myös Sumppitunturin virkistysalueella, joka tarjoaa erinomaiset retkeilymahdollisuudet ja monipuolisia tapoja kokea paikallista luontoa sen eri muodoissa.
Vihannin kinttupolut kuuluvat Lampinsaaren retkeilyverkostoon. Polut ovat pääasiassa helppokulkuisia. Myös retkipyöräilyn rengasreitti Flatland Route kulkee Lampinsaaren läpi.
Tiesikkö nää? Menestynyt suunnistaja Pasi Ikonen on kotoisin Lampinsaaresta.
Lasikangas eli Pattijoen Ylipää on noin 300 asukkaan vireä kylä 15 minuutin ajomatkan päässä Raahen keskustasta. Kylä on erityisesti nuorten perheiden ja yrittäjien suosima alue.
Kylässä on monipuoliset liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet: liikuntahalli, luistelukaukalo, pururata ja talvella hiihtolatu, uimamonttu, pulkkamäki sekä Raahen Muinaispolku. Reitistön yhteydessä esitellään alueella olevia lukuisia kivikaudelta rautakaudelle ulottuvia muinaisjäänteitä ja -kohteita.
Lumimetsä sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Raahen keskustasta ja noin 20 kilometrin päässä Vihannin asemakylästä. Lumimetsä valittiin Me naiset -lehden lukijaäänestyksessä Suomen kauneimmaksi paikannimeksi vuonna 2024. Lumimetsää ympäröivät pellot ja metsät.
Pitkät perinteet omaavat Vihannin härkäjuhlat järjestetään Lumimetsässä joka kolmas vuosi.
Vihannin kinttupolut kulkevat Lumimetsän läpi. Reitin varrella on maalaistaloja ja viljelysteitä. Se sopii myös maastopyöräilijöille, mutta on paikoin haastavampaa.
Tiesikkö nää? Paikallisten ylpeydenaihe on Markku Lumiahon kasvattama ja omistaja tamma Lumi-Oosa, joka on menestynyt ravikuningatar.
Läntisranta sijaitsee Vihannin asemakylän välittömässä läheisyydessä. Kylässä on ollut asutusta jo 5000 vuotta sitten. Tästä muinaisasutuksesta on jäänyt merkiksi kivirakka, jonne pääsee Läntisrannan luontopolkua pitkin. Luontopolulta löytyy myös muuta nähtävää, kuten tervahautoja, Myllykosken mylly ja Särkijärvi. Heti lähtöpisteellä on Rantasenjärven lintutorni.
Läntisrannalla sijaitseva virkistysalue on mainio paikka viettää aikaa liikunnan merkeissä tai paistella makkaraa nuotiopaikalla. Mäntylampi kuuluu seudun suosituimpiin uimapaikkoihin.
Tiesikkö nää? Läntisranta on Raahen maantieteellinen keskipiste.
Mattilanperä on noin 350 asukkaan kylä entisen Saloisten kunnan alueella.
Mattilanperällä sijaitsee Kettukankaan kivikautinen muinaisjäännösalue, jolta on löydetty noin sata muinaisjäännöstä. Löydökset sijoittuvat kivikaudelle ja ne ovat säilyneet varsin hyvin. Alue koostuu jätinkirkosta, kuopparakennelmista, painanteista, palokivikummuista ja röykkiöistä. Jätinkirkko sijaitsee harjanteen eteläpuolella, lähellä mäen lakikohtaa. Jätinkirkosta on tuhoutunut osa, mutta se on yhä tunnistettavissa. Alueelta löytyy noin 30 painannetta, jotka ovat todennäköisesti asumusten pohjia. Ne ryhmittyvät harjanteen pituussuunnalle, muinaisen rantaviivan mukaisesti. Myös kuopparakennelmat myötäilevät muinaisrantoja. Samalta alueelta löytyy palokivikumpuja, jotka on kasattu nyrkin kokoisista, voimakkaasti rapautuneista kivistä. Kummun alueelta on löytynyt kvartsi- ja kvratsiitti-iskoksia sekä hiiltä ja nokea. Palokivikumpujen uskotaan liittyneen hylkeenrasvan prosessointiin. Lisäksi alueella on röykkiöitä, jotka ovat todennäköisesti toimineet kivikellareina, joissa hylkeitä on säilytetty. Kettukangas onkin ollut merkittävä hylkeenpyytäjien asuinpaikka.
Myllyperä-Perukka on vajaan 100 asukkaan kylä, jossa on kauniit maalaismaisemat metsien ja peltojen ympäröimänä. Ahmanevan suoalue tunnetaan suosittuna hillapaikkana sekä ainutlaatuisesta eläinkannastaan.
Alueella kulkee Vihannin kinttupolkuverkosto. Monipuoliseen reittivalikoimaan kuuluu sekä helppoa että haastavaa maastopyöräreittiä, pitkospuita että vanha kirkkopolku Saloisista asti, jota pitkin on kuljettu pitkiä matkoja läpi Vihannin ja eteenpäin Haapavedelle. Osa reiteistä on helppokulkuista ja osa kivikkoista tai haastavaa hakkuiden vuoksi.
Möykkylän noin 70 asukkaan kylä tunnetaan yhteisöllisyydestään. Möykkylä on etäisyyksiltään pitkä kylä, jonka päästä päähän on 20 kilometriä. Siellä on useita pieniä järviä ja lampia.
Möykkylästä löytyy Vihannin kinttupolkujen verkostoon kuuluva Möykkylän reitti, joka alkaa Möykkylän kylätalolta. Reitti on paikoin haastavaa, mutta sitä voi kulkea myös maastopyörällä. Maastoltaan alue on hiekkakankaita, joiden välissä on soita ja nevoja.
Olkijoki on kehittyvä kylä noin 10 kilometrin päässä Raahesta. Hummastinvaaran ulkoilualue ulottuu Olkijoelle. Sieltä löydät ulkoilureittejä ja laavun, raviradan, moottoriradan, ampumaradan ja Hummastinjärven. Olkijoella on erinomaisia marjastus- ja sienestysmaastoja. Lisäksi sieltä löytyy yleinen uimaranta merenrannassa.
Olkijoella sijaitsee Olkijoen rauhanpirtti, joka vie kävijänsä Suomen sodan tunnelmiin vuosiin 1808-1809. Lassilan majatalossa allekirjoitettiin Olkijoen rauhansopimus, josta alkoi aselepo Venäjän ja Ruotsin välillä. Lassilan tilan päärakennuksesta purettiin suurin osa vuonna 1918, jolloin siitä päätettiin tehdä museo. Historialliseksi muistoksi Suomen sodasta jätettiin ne kammarit, joissa Olkijoen sopimuksen allekirjoittaminen oli tapahtunut. Tällöin rakennuksen nimeksi tuli Olkijoen rauhanpirtti.
Palonkylä eli Palo on kuulunut entiseen Saloisten pitäjään ja on osa Raahen esikaupunkia. Palonkylä mainitaan Pohjois-Pohjanmaan historialähteissä jo vuonna 1540. Nykyään Palonkylässä on noin 430 asuintaloitta. Palonkylästä on hyvä polku- ja latuverkosto Hiihtomajalle sekä luontopoluille.
Noin 5000 asukkaallaan Pattijoki on väkiluvultaan Raahen seudun kylistä suurin. Pattijoesta tuli osa Raahen kaupunkia vuonna 2003. Pattijoki on elinvoimainen kylä hyvällä palveluvalikoimalla Raahen kaupunkikeskuksen naapurissa.
Pattijoen kirkon eli Hiljaisuuden kappelin on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Lisäksi Pattijoelta löytyy metsäkirkko, jota nimitetään myös Elävän tulen, veden ja valon kirkoksi.
Hummastinvaaran ulkoilureitistö tarjoaa monipuolisen retkeilyvalikoiman useilla eri reiteillään. Upeissa merellisissä maisemissa sijaitseva Lohenpyrstö on suosittu leiriytymispaikka asuntoautolla ja -vaunulla matkaaville. Suomen kuuluisin ja pinta-alaltaan suurin jätinkirkko löytyy Pattijoelta.
Pattijoen ylpeys on paikallinen pesäpalloseura Pattijoen Urheilijat eli PattU. Pattijoen Miiluareenalla eli Rännärillä pääseekin seuraamaan huippupesäpalloa kesäisin.
Tiesikkö nää? Pattijoen pitäjäruokia ovat limppisoppa, rieska ja tyrnimarjakiisseli.
Piehinki on yksi Saloisten eli vanhan Salon pitäjän keskiaikaisista rantakylistä. Piehingissä on noin 410 asukasta.
Kylä on tunnettu monipuolisena luontokohteena: siellä käyvät niin marjastajat, sienestäjät, merikalastajat, metsästäjät, lintubongaajat kuin luontoretkeilijätkin. Piehingistä löydät Kustin pyöräily- ja patikkareitistön, pururadan ja Kultalan uimarannan.
Entisessä Salon kylässä on asuttu jo rauta-ajan lopulta lähtien. Noista ajoista muistuttavat lukuisat muinaisjäännökset, joita löydät muun muassa Kettukankaalta, Laivavaaralta ja Tervakankaalta. Muinaisjäännökset muistuttavat erityisesti aikalaisesta elinkeinosta hylkeenpyynnin parissa.
Saloinen on tunnettu hienoista ulkoilumaastoistaan niin kesällä kuin talvellakin. Haapajärven tekoallas soveltuu mainiosti kalastamiseen, retkeilyyn ja pyöräilyyn. Talvisin siellä on luistelurata ja hiihtoladut. Haapajärven tekoaltaan lisäksi Saloisista löytyy Oravajärven uimaranta.
Saloisten kotiseutumuseo esittelee paikallisten kalastajien ja maanviljelijöiden elämää entisaikaan. Heinäkuussa museoalueen pihapiirissä järjestetään Olavinpäivän markkinoita, joiden perinne on säilynyt keskiajalta tähän päivään saakka.
Puutarhanlaiton ystävien kannattaa vierailla Arkkukarin siirtolapuutarhassa hakemassa inspiraatiota ja suunnata sen jälkeen kukkaostoksille Särkän perennataimistoon. Vieressä sijaitsee Järvelänjärven Grilli-Café, jossa voit nauttia levähdyshetkestä kahvila- ja grilliherkkujen äärellä kauniissa maisemissa.
Saloisissa sijaitsee Raahen Terästehdas SSAB, joka tunnetaan myös entiseltä nimeltään Rautaruukki.
Lisää Saloisten historiasta ja nähtävyyksistä voit lukea täällä.
Varvi ja Välikylä muodostavat 400 asukkaan kylän, jossa on 1950-luvulla rakennettu yhtenäinen vanha asuinalue ja useampi uusi alue. Aluetta kaavoitetaan koko ajan ja uusia taloja rakennetaan vuosittain. Varvin rannasta on muodostunut kaupunkilaisille tärkeä kohtaamispaikka etenkin juhannusjuhlien ja venetsialaisten aikaan. Kylän sydän on Varvin rannassa sijaitseva Pooki eli iso kota. Varvi houkuttelee ihmisiä myös muulloin ihailemaan upeaa merimaisemaa.
Varvista löydät yli kahden kilometrin mittaisen luontopolun meren rannalta. Siellä on yleinen uimaranta sekä koirien uimaranta Katinhännässä. Varvissa on veneenlaskupaikka Pirttiniemenlahdella ja se on suosittua aluetta vesillä liikkumiseen. Talvisin Varvista pääsee helposti Raahen saaristoon vievälle jääladulle.
Varvin alueella on maineikas historia laivanrakennuksessa, sillä maailman merillä on seilannut yli sata Varvissa veistettyä laivaa. Alueella on sijainnut myös aikanaan kaupungin suurin työllistäjä, Santaholman saha (1926–1964), jossa on ollut parhaimmillaan yli 600 työntekijää. Paikallinen kyläyhdistys on tuonut aktiivisesti esille alueen historiaa. Luontopolun varrella, Varvin rannassa ja Pookin sisällä on infotauluja, jotka kertovat sekä laivanrakennuksen että sahateollisuuden historiasta.
Vihannista tuli osa Raahen kaupunkia vuonna 2013. Kylässä on noin 1000 asukasta. Vihanti-Raahen rautatieasema sijaitsee Vihannissa.
Vihannin alueen asutuksen pitkästä historiasta kertovat alueen runsaat kivikautiset kaivaukset ja muinaislöydöt. Vihannissa on ollut asutusta jo kivikaudelta saakka. Vihannista on löydetty yli 500 esinettä ja kymmeniä asutettuja paikkoja. Vihannin Ilveskorvesta on esimerkiksi löytynyt muutamia kirveitä ja Myllyperästä pronssisolki sekä nuolenkärki.
Vihannista löytyy runsaasti kiinnostavia luontokohteita. Läntisrannalta löytyy virkistysalue ja noin viiden kilometrin mittainen luontopolku. Kirkkojärvellä ja Mäntylammella pääset vesistöjen äärelle. Kirkkojärven läheisyydessä sijaitsevat Vihannin kotiseutuyhdistyksen ylläpitämät kanttirakennukset. Suurin osa näistä kanteista on vuokrattavissa ja loput rakennuksista museokäytössä. Makasiinimuseo, jonka kokoelmaan kuuluu yli 400 esinettä, sijaitsee Vihannin kirkon naapurissa.
Luonnon siimekseen vievät sinut myös Vihannin kinttupolut, joiden varrella on yli 100 kilometriä eri retkeilyreittejä. Patikoijille on tarjolla Vihannin ikivanhaa historiaa ja pelkästään jo polut ovat historiallisia. Suurin osa reiteistä on vanhojen kivikautisaikaisten asumusten viereltä kulkevia ja niinpä esimerkiksi peuranpyynti-kuoppia on runsain mitoin vieläkin nähtävillä. Lisäksi retkipyöräilyn rengasreitti Flatland Route kulkee Vihannin keskustan läpi.
Vihannin tunnetuin tapahtuma on Vihannin Härkäjuhlat, jotka on järjestetty vuosittain aina vuodesta 1966 saakka. Musiikin ja tanssin lisäksi tapahtumassa on luvassa hyvää ruokaa ja muuta oheisohjelmaa.
Tiesikkö nää? Kylän postinumero 86400 vastaa sekuntien määrää vuorokaudessa.
Meren rannalla sijaitseva Wanha Raahe on kaupungin keskus. Wanha Raahe on yksi parhaiten säilyneitä 1800-luvun puukaupunkeja maassamme. Tämä valtakunnallisesti merkittävä pienpuutaloalue on Museoviraston suojelema. Wanha Raahe ei kuitenkaan ole museoalue, vaan elävä kaupunginosa, ”kylä kaupungin keskellä”, joka kertoo tarinaansa kaupungin rakentamisen ja asumisen vaiheista vuosisatojen takaa tähän päivään.
Wanhassa Raahessa on useita museokohteita. Museonrannassa sijaitsee Pakkahuoneen museo. Tämä Suomen vanhin paikallismuseo esittelee Raahen historiaa merikaupunkina sekä kätkee sisälleen näyttävän kirkkosalin, jossa on 1600-luvulta säilyneitä kirkkoveistoksia. Pakkahuoneen museota vastapäätä on Raahen vanhin asuinrakennus, Soveliuksen talo. Sen yläkerrasta löydät interiöörimuseo Laivapatruunin kodin. Keskellä Wanhaa Raahea sijaitseva Wanha Apteekki on yksi Suomen merkittävimmistä apteekkimuseokokoelmista.
Keskeisellä sijainnilla kohoaa Raahen Pyhän kolminaisuuden kirkko, jonka torni toimi maamerkkinä mereltä palaaville merimiehille. Raahen kirkon näyttävät kivet on louhittu Raahen saaristosta. Kirkosta löytyy Erno Järnefeltin maalaama alttaritaulu "Jeesuksen kanssa myrskyssä".
Lisää Wanhasta Raahesta ja sen nähtävyyksistä voit lukea täällä.
Siikajoen kylät
Karinkanta sijaitsee Siikajoen kunnassa, lähellä Lumijoen rajaa.
Karinkannassa sijaitsee Varessäikän uimaranta ja pienvenesatama. Varessäikän luonnontilaiset hiekkarannat ovat ihanteellisia kesäpäivän viettoon. Matalat uimavedet ja loivat hiekkarannat sopivat hienosti perheen pientenkin pulikointiin. Karinkannan alavat rannat ovat kansainvälisesti arvokkaita lintuvesiä. Säären niityillä ja hakamailla saattaa laiduntavan karjan ohella nähdä harvinaisia kiljuhanhiakin. Varessäikkä onkin vakiintunut monen lintubongarin lempipaikoiksi. Varessäikän vedet ovat myös hyviä kalapaikkoja.
Kurikan Lammastilalla asustaa noin 400 lammasta. Kesäisin voit päästä lammaslomalle ihanassa luonnonrauhassa idyllisissä rantamaisemissa ja laadukkaassa seurassa eli lampaiden kanssa. Kurikan Lammastilalta voi ostaa myös karitsanlihatuotteita sekä itse valmistettuja käsitöitä.
Vireä ja idyllinen Luohuan kylä sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Siikajoen kuntakeskuksesta Ruukista.
Kaunista luontoa Luohualla on yllin kyllin. Luohualta löytyvä Karhuviian kivi on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista. Tämä seitsemän metriä korkea lohkare on suosittu kohde retkeilijöiden ja kiipeilyharrastajien keskuudessa. Luohuanjokivarresta löytyvä Jussilanranta on pidetty uimapaikka, josta löytyy myös laavu-/nuotiopaikka sekä lentopallokenttä. Kipsuanjärveltä löytyy kota ja laavu. Hangasnevan luontopolku on ympärivuotinen erämainen retkeilyreitti, joka on käytettävissä kävellen ja maastopyöräillen.
Tiesikkö nää? Luohua on Siikajoen kunnan lapsirikkain kylä. Asukkaista 28 % on lapsia.
Tietoja päivitetään.
Paavola on pieni ja idyllinen maalaiskylä Siikajoen varrella. Paavolan kylän kirkonraitti vanhoine rakennuksineen on yksi harvoista kirkonkylistä, joissa maantiehen tukeutuva kylärakenne on selkeästi säilynyt. Kylällä on rauhallinen tunnelma, mutta tapahtumia ja toimintaa on maalaiskyläksi paljon.
Paavolan kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1756. Innokkaan talkootyön ansiosta kirkko saatiin rakennettua vain 66 päivässä. Kirkko on valkoinen ja sen arkkitehtuurissa toistuvat särmikkäät muodot. Kirkko on koristeltu tunnetun kirkkotaiteilijan Mikael Toppeliuksen töillä.
Paavolasta löytyy vuodesta 1956 asti toiminut Ruokolahden tanssilava. Se on pidetty tanssipaikka, joka kerää väkeä tansseihin laajalta säteeltä. Lavalla on toimintaa ja nimekkäitäkin esiintyjiä toukokuun lopusta syyskuun alkuun. Jokavuotiset Paavolan kevätmarkkinat tarjoavat monenlaista pientä ostettavaa eri torimyyjiltä ja erilaista ohjelmaa ajanvietteeksi.
Tiesikkö nää? Paavolassa sijaitsee Oulun Arktosin rakentama ja omistama Paavolan tähtitorni.
Revonlahdella on asuttu jo 1500-luvulta asti. Asutus Revonlahdessa on jakautunut molemmin puolin Siikajokea. Kylän rakenne on maaseutumainen, joka mahdollistaa väljän asumisen ja viihtyvyyden seudulla. Revonlahti on voittanut Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylä -tittelin vuonna 2023. Revonlahti tunnetaan myös lempinimellä Revis.
Revonlahden kirkko on valmistunut vuonna 1775. Se on punaseinäinen puinen ristikirkko, joka sijaitsee samalla paikalla kuin vanha saarnahuone vuodelta 1691. Kirkko tunnetaan Mikael Toppeliuksen vuonna 1821 maalaamista vaikuttavista seinämaalauksista, jotka jäivät hänen pitkän uransa viimeiseksi taideteokseksi.
Revonlahdella on kaksi Suomen sodan (1808–1809) muistomerkkiä. Lauri Kallisen Vapauden liekki vuodelta 1935 on kuin pitkä kivestä tehty liekki. Toinen Suomen sodan muistomerkki on Revonlahden taistelussa kaatuneiden sotilaiden muistomerkki. Lisäksi Revonlahdelta löytyy toisen maailmansodan aikana kaatuneiden revonlahtelaisten sankarivainajien muistomerkki.
Tiesikkö nää? Kirjailija Joona Keskitalon teos Suo, joka upposi tapahtumat sijoittuvat pääosin Revonlahdelle.
Ruukki on Siikajoen kuntakeskus, joka sijaitsee Siikajoen varrella, kauniissa jokimaisemassa. Ruukki on Pohjois-Suomen vanhin teollisuuspaikkakunta, jonka teollinen historia alkaa jo vuodesta 1672, jolloin Pietari Brahe perusti paikkakunnalle potaskatehtaan.
Ruukissa sijaitseva rautatieasema takaa hyvät kulkuyhteydet pohjoiseen ja etelään.
Pohjois-Suomen puutarhamessuille kokoontuvat puutarhaihmiset läheltä ja kaukaa. Ruukin hevoskeskuksen maneesi muuntautuu tuolloin väliaikaisesti viherkeitaaksi, jossa on tarjolla valtaisa määrä erilaisia kasveja, pieni kattaus lähiruokaa ja erilaisia tietoiskuja. Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinoille kokoontuu joukko syksyn satoa esitteleviä myyjiä ja näytteilleasettajia. Luvassa on myös ohjelmakattaus, jossa on erityisesti lapsille suunnattua ohjelmaa. KreivinsaariRock on ikärajaton rocktapahtuma vapaalla pääsyllä Ruukin idyllisessä saari- ja jokimiljöössä.
Ruukissa sijaitsee pidetty tilataideteos, kuvanveistäjä Hannu Ahosalon kivestä ja metallista rakennetut lehmät. Moni kokee teoksen sopivan erinomaisesti vahvan maataloushistorian omaavalle pitäjälle. Luonnon siimekseen halutessaan kannattaa suunnata Kärkiniemen kotalaavulle ja rantapolulle. Alueelta löytyy myös matkailijoita ihastuttanut pallomänty, vanhan sahan rauniot sekä jätinkihlat.
Tiesikkö nää? Malli ja laulaja Marika Kristiina Tupila (o.s. Fingerroos) on lähtöisin Ruukista.
Saarikoski on pieni ja virkeä, perinteinen maalaiskylä. Se sijaitsee noin 18 kilometrin päässä Siikajoen kuntakeskuksesta Ruukista. Saarikosken kylään kuuluvat myös Metsäperä ja Hartaanselkä.
Siikajoki mutkittelee Saarikosken läpi ja sillä onkin suuri merkitys koko kylän identiteetille. Talven hiihtoladut kulkevat jokea pitkin ja elokuussa joella järjestetään onkikilpailut. Ajanvietettä on tarjolla myös tupailloissa, pururadalla ja uimarannalla. Lisäksi kylällä sijaitsee urheilukenttä ja kentän kupeessa frisbeegolfrata.
Tiesikkö nää? Saarikoski on saanut nimensä joessa olleen saaren mukaan, mutta Siikajoen perkauksen yhteydessä saari louhittiin pois.
Siikajoenkylä on entinen Siikajoen kuntakeskus. Siikajoen ja Ruukin yhdistyttyä 2007 se menetti kuntakeskuksen asemansa Ruukille. Siikajoenkylän läpi virtaa Siikajoki. Siikajoenkylä on tunnettu muun muassa yhtenä Suomen sodan (1808–1809) näyttämöistä.
Siikajoen kirkko on rakennettu vuonna 1701. Kirkon läheisyydessä on vuonna 1765 rakennettu kellotapuli, joka on edelleenkin käytössä. Siikajoen kirkonmäen läheisyydessä on käyty Suomen sotaan kuulunut Siikajoen taistelu. Paikalla on arkkitehti ja kuvataiteilija Matti Visannin vuonna 1934 suunnittelema muistomerkki. Myös Klingsporintie ja tykinkuula pappilan salin seinässä muistuttavat Siikajoenkylän taisteluista Suomen Sodassa.
Paikkakunnan merkittävin patsas, Parkinkiskojan patsas, on Martti Väänäsen käsialaa. Se kuvaa nahan parkitsemisessa käytetyn pajun kerääjiä. Aikoinaan parkinkiskonta ja sen toimittaminen pääosin Oulun Åströmin nahkatehtaille toi Siikajoenkylän tilattomille ja pientilallisväelle tärkeitä lisätuloja.
Siikajoenkylän keskustan vastarannalla sijaitsee Törmälän tila, joka tarjoaa monipuolisia majoituspalveluita maaseudun rauhassa. Lisäksi Törmälän tilalta löytyy usean eri kokoluokan juhla- ja kokoustiloja. Tilalta löytyy myös saunatalo. Kesäaikaan voit varata Tentsile-majoituksen, jossa yhdistyvät riippumaton ja teltan tunnelma.
Tiesikkö nää? Siikajoenkylää kutsutaan paikaksi, jossa sijaitsee meren ja joen liitto, sillä siellä joki laskee vetensä mereen.
Siikajoen eteläpuolella sijaitseva Tauvo on tunnettu luonnonmukaisista ja valkohiekkaisista rannoistaan. Vielä 1800-luvulla Tauvo oli saari, jonka erotti mantereesta nykyisin Kurkunojaksi kutistunut salmi.
Tauvo on uimareiden, surffaajien ja lintubongareiden suosiossa. Tauvo on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvesialueeksi. Tauvossa sijaitsee lintuasema, joka toimii Oulun yliopiston lintujen tutkimuskeskuksena. Lisäksi Tauvossa on kaksi lintutornia. Ulkonokan torni sijaitsee lintuaseman lähellä ja Merikylänlahden torni sijaitsee lahden toisella puolella.
Tauvosta löytyy vuonna 1971 valmistunut satama, kalastajien varastoja ja ajoittain auki oleva kesäkioski. Voit varata Tauvosta vene- tai asuntovaunupaikan.
Maaseutumainen Tuomioja sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Ruukista. Tuomiojan laajat erämaa-alueet tarjoavat hyvät puitteet metsästykseen.
Tuomiojalla on monitoimitalo, joka soveltuu erilaisiin tapahtumiin aina elokuvanäytöksistä konsertteihin. Saliin mahtuu 250 katsojaa. Lisäksi Tuomiojalla on kesäteatteritoimintaa.
Tiesikkö nää? Kylän entinen nimi oli Lappi. Jotta kylää ei sekoitettaisi Suomen Lappiin, nimi muutettiin Tuomiojaksi.
Pyhäjoen kylät
Liminkakylä sijaitsee Pyhäjoen kunnan itäosassa ja koostuu useista Vihannintien varrella sijaitsevista kylistä: Kopisto, Keskikylä, Liminkakylä, Polusperä ja Pelkosperä. Näistä Kopisto on lähimpänä Pyhäjoen keskustaa, noin 10 kilometrin päässä. Alueen maisemaa hallitsevat lukuisat järvet sekä Liminkajoki, joka virtaa kylän halki. Suurimpia järviä ovat Liminkajärvi, Polusjärvi ja Pelkosjärvi.
Alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet reippaaseen ulkoiluun. Liminkakylän lähistöllä kulkee useita reittejä, jotka ovat osa Pyhäjoen reittihanketta. Lisäksi kylää ympäröivät laajat metsäalueet tarjoavat hyvät mahdollisuudet ulkoliikuntaan, marjastukseen ja metsästykseen.
Tiesikkö nää? Liminkakylän varrella virtaavasta Liminkajoesta käytetään usein nimitystä Liminkaoja.
Parhalahden kylä sijaitsee noin viisi kilometriä Pyhäjoen keskustasta pohjoiseen.
Meri ja metsät ovat Parhalahdessa lähellä. Kylässä on mainiot kalastus-, veneily- ja melontamahdollisuudet. Metsäautoteillä pääsee lenkkeilemään ja maastopyöräilemään. Kultarannan löytääkseen ei tarvitse lähteä Naantaliin asti, sillä Parhalahdelta löytyy oma Kultarantansa. Yksi kunnan epävirallisista uimarannoista on saanut tämän nimensä aurinkoisen ja hiekkaisen rantansa vuoksi.
Paikallinen Tankokarin kalasataman lintutorni on menestynyt vuosittaisessa Tornien taisto -lintubongauskisassa erittäin hyvin, mikä kielii tarkkojen bongareiden lisäksi alueen lintukannan moninaisuudesta. Tankokari on myös suosittu kalastuspaikka.
Tiesikkö nää? Parhalahdella valitaan vuosittain Vuoden Parhake. Palkinto annetaan henkilölle, joka on toiminut ansiokkaasti Parhalahden kylän hyväksi.
Pirttikosken kylä sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Pyhäjoen keskustasta, jakautuen molemmille puolille Pyhäjoen vesistöä. Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet Pirttikosken alueella ovat hyvät.
Pirttikoskella on taidereitti, jonka maalais- ja jokimaisemaa koristavat paikallisten tekemät taideteokset.
Tiesikkö nää? Pirttikosken Helaakoskella on ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien.
Yppärin kylä sijaitsee noin 10 kilometriä Pyhäjoesta keskustasta etelään. Yppärinjoki virtaa kylän läpi. Elävisluodon kalasatama ja Vanha kalasatama palvelevat veneilijöiden ja kalastajien tarpeita. Elävisluodossa on myös maastopyöräilyyn soveltuva luontopolku.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävin kohde Yppärissä on paikkakunnalta löytyvä Tekevän mylly, joka on rakennettu jo vuonna 1921. Tekevän mylly on suojeltu kulttuurihistoriallisesti tärkeänä rakennuksena, ja se kuuluu Pohjois-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön maakunnallisesti arvokkaiden kohteidenluetteloon. Yppärissä on myös Oskari Jauhiaisen suunnittelema isonvihan muistomerkki, Liekki-patsas.
Yppärin Merimaja on tunnettu ja suosittu lavatanssipaikka, joka henkii vanhaa tanssikulttuuria. Merimajan takaa löytyy heikkainen uimaranta, joka soveltuu myös lasten uimiseen.
Tiesikkö nää? Sapporon 1972 talviolympialaisissa ampumahiihdossa varamiehenä ollut Tapio Karjaluoto on kotoisin Yppäristä.