Over the years, the boundaries of the City of Raahe have expanded, and within them a diverse network of villages has developed. Siikajoki and Pyhäjoki also have their own charming village networks. Many villages and village communities have a strong local identity. On this page, you will find brief introductions to the villages of the Raahe region.
Villages of Raahe
Alpua is an idyllic and active village that was nationally awarded Village of the Year in 2015. Alpua is located about 15 kilometres from Vihanti. The village has developed around a beautiful pine-covered ridge, giving it a nature-oriented and peaceful character.
In addition to its beautiful natural surroundings, Alpua is known for its history. The village is home to the Church Stone, where church services are still occasionally held today. The Kalmasti forest, suspected to be a burial site from the time of the Great Wrath, also reflects this close connection between nature and history. You can swim and fish at Lake Lumijärvi. Several Vihanti nature trail criss-cross Alpua, for example near Lake Lumijärvi and the Alpuanharju ski lodge.
Alpua hosts AlpuanharjuROCK in June, showcasing bands from the surrounding area, and the traditional Alpua Harvest Market in August. During the summer, it is worth stopping by the summer café, which offers seasonal treats as well as art exhibitions by the village’s own artists.
Did you know? Well-known people originally from Alpua include writer and columnist Impi Fatima Aronaho and former Member of Parliament Juho Pyörälä.
The Haapajoki–Arkkukari village area is located about nine kilometres south of Raahe town centre.
The area is home to one of the Raahe Museum’s sites, the Saloinen Local Heritage Museum. The museum buildings and objects reflect the lives of former farmers and fishermen of Saloinen. The museum area is extensive, comprising a total of 18 buildings, including the Saloinen Computer Museum and the Red Cottage, which serves as a summer café and exhibition space.
Along Highway 8 lies the pleasant Lake Järvelänjärvi, next to which hungry travellers are served by the Järvelänjärvi Grill-Café. The grill’s Salme burgers have been awarded the Arctic Food Lab label.
In addition to the Särkkä Perennial Nursery, floral splendour can be admired at the Arkkukari Allotment Garden. In summer, open house events are organised there, and towards the end of the year the allotment garden is transformed into a charming Christmas world.
From Arkkukari, it is a short distance to Siniluoto on the seashore. Siniluoto offers opportunities for jogging, swimming, and boating. In winter, the area is used for ice track driving and cross-country skiing.
Ilveskorpi is located 50 kilometers from the center of Raahe.
One of the best-known figures of Ilveskorpi was Heikki Kilpua-Myllymäki (1854–1934), also known as Master Heikki. He was known across a wide area in Ilveskorpi, Vihanti, and even in Oulainen. In many ways he was an original character and always wanted to make his own way in life. In Ilveskorpi there is Master Heikki’s Hut, built of stone, where Heikki lived during the summers and spent the winters traveling from one villager’s home to another.
The Vihanti nature trails run through Ilveskorpi. The routes include both easy, wide trails and more demanding mountain biking routes.
Did you know? Ilveskorpi was named Village of the Year in Northern Ostrobothnia in 1999.
Jokela is a village of around 500 residents in Raahe, in the area of the former municipality of Pattijoki.
Jokela offers excellent opportunities for outdoor activities and exercise. A ski trail leads to the Raahe ski lodge. In winter, there is an ice rink and a sports field in use, and the area also features a lean-to shelter.
Jokela is an active events village, hosting various fairs, weekly traditional sports competitions, as well as theatre and concert trips.
Kopsa is a rural village of around 250 residents, also consisting of smaller areas, Romuperä and Ojalanperä.
Kopsa offers versatile outdoor and recreational opportunities. The village has ski trails, a playground, an ice rink, the Romuperä open-air swimming area, and paths connecting the villages. One of the area’s most popular attractions is Jylhänharju, near which there are Giant’s Churches and stone cairns dating back to the Stone Age. The Pattijoki River, which runs through Kopsa, adds further value to outdoor activities and the landscape.
An active village association operates in the village, organizing events such as the Open Village Day and the Christmas celebration. The Kopsa Village House serves as a meeting place and the center for events.
Did you know? Kopsa’s first grain dryer was built in 1956, and a separate dryer company was established for it. In 1964, the company moved its operations into a granary building that had survived a shop fire, and the original foundations of that building can still be seen inside the current grain dryer, which has been expanded several times over the years.
Kuusirati, with around one hundred residents, is located seven kilometres from the Vihanti village. In Kuusirati, community activities centred around the village hall combine with nature-based recreational opportunities.
Kuusirati is known for its excellent outdoor and leisure opportunities. The village has a volleyball court, an ice rink, a disc golf course, and excellent opportunities for hunting and geocaching. The Vihanti nature trails also extend to Kuusirati. An easy-to-walk path runs along an ancient forest route that pedestrians have used as a shortcut to the Taka-ava fields.
Lampinsaari is a culturally and historically valuable area that was originally built in the 1950s as a residential area for the workers of the Vihanti mine and their families. A vibrant mining village was created almost from scratch. The influence of the mining era is still visible in the overall appearance of Lampinsaari today, for example in its community structure that follows the ideology of the English garden city. Mining operations ended in 1992. Today, Lampinsaari has around 300 residents.
Lampinsaari has a camping area and an outdoor swimming pool that offer a wide range of leisure opportunities: nature trails, birdwatching towers, lean-to shelters, as well as good berry-picking and fishing spots. In the pavilion located in the area, a café operates during the summer.
Lampinsaari is home to Gunnar's Manor, which offers accommodation and event services. Gunnar's Manor also hosts the lunch restaurant Kaivoskylän herkku. During the summer, the Lampinsaari Festival is held in the Gunnar's Manor area, featuring a programme that includes music and community singing, dining, and activities organised by local residents. Gunnari Manor also regularly organises small-scale events such as karaoke nights.
In addition to sensing the history of the Mining Village itself, a visit to the Sumppitunturi recreation area in Lampinsaari is also recommended, as it offers excellent hiking opportunities and diverse ways to experience the local nature in its many forms.
The Vihanti nature trails are part of the Lampinsaari hiking network. The trails are mainly easy to walk. The cycling route Flatland Route also passes through Lampinsaari.
Did you know? The successful orienteer Pasi Ikonen is originally from Lampinsaari.
Lasikangas, also known as Pattijoen Ylipää, is a vibrant village of around 300 residents located a 15-minute drive from the centre of Raahe. The village is particularly popular with young families and entrepreneurs.
The village offers diverse opportunities for sports and outdoor activities: a sports hall, an ice rink, a fitness trail, and in winter a ski track, a swimming pit, a sledding hill, as well as the Raahe Ancient Trail. Along the route, numerous ancient remains and sites dating from the Stone Age to the Iron Age in the area are presented.
Lumimetsä is located about 60 kilometres from the centre of Raahe and about 20 kilometres from the Vihanti station. Lumimetsä was chosen as Finland’s most beautiful place name in a reader poll by Me Naiset magazine in 2024. Lumimetsä is surrounded by fields and forests.
The Vihanti Bull Festival, which has long-standing traditions, is held in Lumimetsä every third year.
The Vihanti nature trails run through Lumimetsä. Along the route there are farmhouses and agricultural roads. The trail is also suitable for mountain biking, but is more challenging in places.
Did you know? A source of local pride is the mare Lumi-Oosa, bred and owned by Markku Lumiahonen, who has achieved success as a trotting queen.
Läntisranta is located in the immediate vicinity of the Vihanti station. The area has been inhabited as far back as 5,000 years ago. Evidence of this ancient settlement can be seen in a stone field, which can be reached via the Läntisranta nature trail. Along the trail, there are also other sights to see, such as tar pits, the Myllykoski mill, and Lake Särkijärvi. Right at the starting point, there is the Rantasenjärvi birdwatching tower.
The recreation area in Läntisranta is an excellent place to spend time being active or grilling sausages at the campfire site. Mäntylampi is one of the most popular swimming spots in the area.
Did you know? Läntisranta is the geographical centre of Raahe.
Mattilanperä on noin 350 asukkaan kylä entisen Saloisten kunnan alueella.
Mattilanperällä sijaitsee Kettukankaan kivikautinen muinaisjäännösalue, jolta on löydetty noin sata muinaisjäännöstä. Löydökset sijoittuvat kivikaudelle ja ne ovat säilyneet varsin hyvin. Alue koostuu jätinkirkosta, kuopparakennelmista, painanteista, palokivikummuista ja röykkiöistä. Jätinkirkko sijaitsee harjanteen eteläpuolella, lähellä mäen lakikohtaa. Jätinkirkosta on tuhoutunut osa, mutta se on yhä tunnistettavissa. Alueelta löytyy noin 30 painannetta, jotka ovat todennäköisesti asumusten pohjia. Ne ryhmittyvät harjanteen pituussuunnalle, muinaisen rantaviivan mukaisesti. Myös kuopparakennelmat myötäilevät muinaisrantoja. Samalta alueelta löytyy palokivikumpuja, jotka on kasattu nyrkin kokoisista, voimakkaasti rapautuneista kivistä. Kummun alueelta on löytynyt kvartsi- ja kvratsiitti-iskoksia sekä hiiltä ja nokea. Palokivikumpujen uskotaan liittyneen hylkeenrasvan prosessointiin. Lisäksi alueella on röykkiöitä, jotka ovat todennäköisesti toimineet kivikellareina, joissa hylkeitä on säilytetty. Kettukangas onkin ollut merkittävä hylkeenpyytäjien asuinpaikka.
Myllyperä-Perukka on vajaan 100 asukkaan kylä, jossa on kauniit maalaismaisemat metsien ja peltojen ympäröimänä. Ahmanevan suoalue tunnetaan suosittuna hillapaikkana sekä ainutlaatuisesta eläinkannastaan.
Alueella kulkee Vihannin kinttupolkuverkosto. Monipuoliseen reittivalikoimaan kuuluu sekä helppoa että haastavaa maastopyöräreittiä, pitkospuita että vanha kirkkopolku Saloisista asti, jota pitkin on kuljettu pitkiä matkoja läpi Vihannin ja eteenpäin Haapavedelle. Osa reiteistä on helppokulkuista ja osa kivikkoista tai haastavaa hakkuiden vuoksi.
Möykkylän noin 70 asukkaan kylä tunnetaan yhteisöllisyydestään. Möykkylä on etäisyyksiltään pitkä kylä, jonka päästä päähän on 20 kilometriä. Siellä on useita pieniä järviä ja lampia.
Möykkylästä löytyy Vihannin kinttupolkujen verkostoon kuuluva Möykkylän reitti, joka alkaa Möykkylän kylätalolta. Reitti on paikoin haastavaa, mutta sitä voi kulkea myös maastopyörällä. Maastoltaan alue on hiekkakankaita, joiden välissä on soita ja nevoja.
Olkijoki on kehittyvä kylä noin 10 kilometrin päässä Raahesta. Hummastinvaaran ulkoilualue ulottuu Olkijoelle. Sieltä löydät ulkoilureittejä ja laavun, raviradan, moottoriradan, ampumaradan ja Hummastinjärven. Olkijoella on erinomaisia marjastus- ja sienestysmaastoja. Lisäksi sieltä löytyy yleinen uimaranta merenrannassa.
Olkijoella sijaitsee Olkijoen rauhanpirtti, joka vie kävijänsä Suomen sodan tunnelmiin vuosiin 1808-1809. Lassilan majatalossa allekirjoitettiin Olkijoen rauhansopimus, josta alkoi aselepo Venäjän ja Ruotsin välillä. Lassilan tilan päärakennuksesta purettiin suurin osa vuonna 1918, jolloin siitä päätettiin tehdä museo. Historialliseksi muistoksi Suomen sodasta jätettiin ne kammarit, joissa Olkijoen sopimuksen allekirjoittaminen oli tapahtunut. Tällöin rakennuksen nimeksi tuli Olkijoen rauhanpirtti.
Palonkylä eli Palo on kuulunut entiseen Saloisten pitäjään ja on osa Raahen esikaupunkia. Palonkylä mainitaan Pohjois-Pohjanmaan historialähteissä jo vuonna 1540. Nykyään Palonkylässä on noin 430 asuintaloitta. Palonkylästä on hyvä polku- ja latuverkosto Hiihtomajalle sekä luontopoluille.
Noin 5000 asukkaallaan Pattijoki on väkiluvultaan Raahen seudun kylistä suurin. Pattijoesta tuli osa Raahen kaupunkia vuonna 2003. Pattijoki on elinvoimainen kylä hyvällä palveluvalikoimalla Raahen kaupunkikeskuksen naapurissa.
Pattijoen kirkon eli Hiljaisuuden kappelin on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Lisäksi Pattijoelta löytyy metsäkirkko, jota nimitetään myös Elävän tulen, veden ja valon kirkoksi.
Hummastinvaaran ulkoilureitistö tarjoaa monipuolisen retkeilyvalikoiman useilla eri reiteillään. Upeissa merellisissä maisemissa sijaitseva Lohenpyrstö on suosittu leiriytymispaikka asuntoautolla ja -vaunulla matkaaville. Suomen kuuluisin ja pinta-alaltaan suurin jätinkirkko löytyy Pattijoelta.
Pattijoen ylpeys on paikallinen pesäpalloseura Pattijoen Urheilijat eli PattU. Pattijoen Miiluareenalla eli Rännärillä pääseekin seuraamaan huippupesäpalloa kesäisin.
Tiesikkö nää? Pattijoen pitäjäruokia ovat limppisoppa, rieska ja tyrnimarjakiisseli.
Piehinki on yksi Saloisten eli vanhan Salon pitäjän keskiaikaisista rantakylistä. Piehingissä on noin 410 asukasta.
Kylä on tunnettu monipuolisena luontokohteena: siellä käyvät niin marjastajat, sienestäjät, merikalastajat, metsästäjät, lintubongaajat kuin luontoretkeilijätkin. Piehingistä löydät Kustin pyöräily- ja patikkareitistön, pururadan ja Kultalan uimarannan.
Entisessä Salon kylässä on asuttu jo rauta-ajan lopulta lähtien. Noista ajoista muistuttavat lukuisat muinaisjäännökset, joita löydät muun muassa Kettukankaalta, Laivavaaralta ja Tervakankaalta. Muinaisjäännökset muistuttavat erityisesti aikalaisesta elinkeinosta hylkeenpyynnin parissa.
Saloinen on tunnettu hienoista ulkoilumaastoistaan niin kesällä kuin talvellakin. Haapajärven tekoallas soveltuu mainiosti kalastamiseen, retkeilyyn ja pyöräilyyn. Talvisin siellä on luistelurata ja hiihtoladut. Haapajärven tekoaltaan lisäksi Saloisista löytyy Oravajärven uimaranta.
Saloisten kotiseutumuseo esittelee paikallisten kalastajien ja maanviljelijöiden elämää entisaikaan. Heinäkuussa museoalueen pihapiirissä järjestetään Olavinpäivän markkinoita, joiden perinne on säilynyt keskiajalta tähän päivään saakka.
Puutarhanlaiton ystävien kannattaa vierailla Arkkukarin siirtolapuutarhassa hakemassa inspiraatiota ja suunnata sen jälkeen kukkaostoksille Särkän perennataimistoon. Vieressä sijaitsee Järvelänjärven Grilli-Café, jossa voit nauttia levähdyshetkestä kahvila- ja grilliherkkujen äärellä kauniissa maisemissa.
Saloisissa sijaitsee Raahen Terästehdas SSAB, joka tunnetaan myös entiseltä nimeltään Rautaruukki.
Lisää Saloisten historiasta ja nähtävyyksistä voit lukea täällä.
Varvi ja Välikylä muodostavat 400 asukkaan kylän, jossa on 1950-luvulla rakennettu yhtenäinen vanha asuinalue ja useampi uusi alue. Aluetta kaavoitetaan koko ajan ja uusia taloja rakennetaan vuosittain. Varvin rannasta on muodostunut kaupunkilaisille tärkeä kohtaamispaikka etenkin juhannusjuhlien ja venetsialaisten aikaan. Kylän sydän on Varvin rannassa sijaitseva Pooki eli iso kota. Varvi houkuttelee ihmisiä myös muulloin ihailemaan upeaa merimaisemaa.
Varvista löydät yli kahden kilometrin mittaisen luontopolun meren rannalta. Siellä on yleinen uimaranta sekä koirien uimaranta Katinhännässä. Varvissa on veneenlaskupaikka Pirttiniemenlahdella ja se on suosittua aluetta vesillä liikkumiseen. Talvisin Varvista pääsee helposti Raahen saaristoon vievälle jääladulle.
Varvin alueella on maineikas historia laivanrakennuksessa, sillä maailman merillä on seilannut yli sata Varvissa veistettyä laivaa. Alueella on sijainnut myös aikanaan kaupungin suurin työllistäjä, Santaholman saha (1926–1964), jossa on ollut parhaimmillaan yli 600 työntekijää. Paikallinen kyläyhdistys on tuonut aktiivisesti esille alueen historiaa. Luontopolun varrella, Varvin rannassa ja Pookin sisällä on infotauluja, jotka kertovat sekä laivanrakennuksen että sahateollisuuden historiasta.
Vihannista tuli osa Raahen kaupunkia vuonna 2013. Kylässä on noin 1000 asukasta. Vihanti-Raahen rautatieasema sijaitsee Vihannissa.
Vihannin alueen asutuksen pitkästä historiasta kertovat alueen runsaat kivikautiset kaivaukset ja muinaislöydöt. Vihannissa on ollut asutusta jo kivikaudelta saakka. Vihannista on löydetty yli 500 esinettä ja kymmeniä asutettuja paikkoja. Vihannin Ilveskorvesta on esimerkiksi löytynyt muutamia kirveitä ja Myllyperästä pronssisolki sekä nuolenkärki.
Vihannista löytyy runsaasti kiinnostavia luontokohteita. Läntisrannalta löytyy virkistysalue ja noin viiden kilometrin mittainen luontopolku. Kirkkojärvellä ja Mäntylammella pääset vesistöjen äärelle. Kirkkojärven läheisyydessä sijaitsevat Vihannin kotiseutuyhdistyksen ylläpitämät kanttirakennukset. Suurin osa näistä kanteista on vuokrattavissa ja loput rakennuksista museokäytössä. Makasiinimuseo, jonka kokoelmaan kuuluu yli 400 esinettä, sijaitsee Vihannin kirkon naapurissa.
Luonnon siimekseen vievät sinut myös Vihannin kinttupolut, joiden varrella on yli 100 kilometriä eri retkeilyreittejä. Patikoijille on tarjolla Vihannin ikivanhaa historiaa ja pelkästään jo polut ovat historiallisia. Suurin osa reiteistä on vanhojen kivikautisaikaisten asumusten viereltä kulkevia ja niinpä esimerkiksi peuranpyynti-kuoppia on runsain mitoin vieläkin nähtävillä. Lisäksi retkipyöräilyn rengasreitti Flatland Route kulkee Vihannin keskustan läpi.
Vihannin tunnetuin tapahtuma on Vihannin Härkäjuhlat, jotka on järjestetty vuosittain aina vuodesta 1966 saakka. Musiikin ja tanssin lisäksi tapahtumassa on luvassa hyvää ruokaa ja muuta oheisohjelmaa.
Tiesikkö nää? Kylän postinumero 86400 vastaa sekuntien määrää vuorokaudessa.
Meren rannalla sijaitseva Wanha Raahe on kaupungin keskus. Wanha Raahe on yksi parhaiten säilyneitä 1800-luvun puukaupunkeja maassamme. Tämä valtakunnallisesti merkittävä pienpuutaloalue on Museoviraston suojelema. Wanha Raahe ei kuitenkaan ole museoalue, vaan elävä kaupunginosa, ”kylä kaupungin keskellä”, joka kertoo tarinaansa kaupungin rakentamisen ja asumisen vaiheista vuosisatojen takaa tähän päivään.
Wanhassa Raahessa on useita museokohteita. Museonrannassa sijaitsee Pakkahuoneen museo. Tämä Suomen vanhin paikallismuseo esittelee Raahen historiaa merikaupunkina sekä kätkee sisälleen näyttävän kirkkosalin, jossa on 1600-luvulta säilyneitä kirkkoveistoksia. Pakkahuoneen museota vastapäätä on Raahen vanhin asuinrakennus, Soveliuksen talo. Sen yläkerrasta löydät interiöörimuseo Laivapatruunin kodin. Keskellä Wanhaa Raahea sijaitseva Wanha Apteekki on yksi Suomen merkittävimmistä apteekkimuseokokoelmista.
Keskeisellä sijainnilla kohoaa Raahen Pyhän kolminaisuuden kirkko, jonka torni toimi maamerkkinä mereltä palaaville merimiehille. Raahen kirkon näyttävät kivet on louhittu Raahen saaristosta. Kirkosta löytyy Erno Järnefeltin maalaama alttaritaulu "Jeesuksen kanssa myrskyssä".
Lisää Wanhasta Raahesta ja sen nähtävyyksistä voit lukea täällä.
Siikajoen kylät
Karinkanta sijaitsee Siikajoen kunnassa, lähellä Lumijoen rajaa.
Karinkannassa sijaitsee Varessäikän uimaranta ja pienvenesatama. Varessäikän luonnontilaiset hiekkarannat ovat ihanteellisia kesäpäivän viettoon. Matalat uimavedet ja loivat hiekkarannat sopivat hienosti perheen pientenkin pulikointiin. Karinkannan alavat rannat ovat kansainvälisesti arvokkaita lintuvesiä. Säären niityillä ja hakamailla saattaa laiduntavan karjan ohella nähdä harvinaisia kiljuhanhiakin. Varessäikkä onkin vakiintunut monen lintubongarin lempipaikoiksi. Varessäikän vedet ovat myös hyviä kalapaikkoja.
Kurikan Lammastilalla asustaa noin 400 lammasta. Kesäisin voit päästä lammaslomalle ihanassa luonnonrauhassa idyllisissä rantamaisemissa ja laadukkaassa seurassa eli lampaiden kanssa. Kurikan Lammastilalta voi ostaa myös karitsanlihatuotteita sekä itse valmistettuja käsitöitä.
Vireä ja idyllinen Luohuan kylä sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Siikajoen kuntakeskuksesta Ruukista.
Kaunista luontoa Luohualla on yllin kyllin. Luohualta löytyvä Karhuviian kivi on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista. Tämä seitsemän metriä korkea lohkare on suosittu kohde retkeilijöiden ja kiipeilyharrastajien keskuudessa. Luohuanjokivarresta löytyvä Jussilanranta on pidetty uimapaikka, josta löytyy myös laavu-/nuotiopaikka sekä lentopallokenttä. Kipsuanjärveltä löytyy kota ja laavu. Hangasnevan luontopolku on ympärivuotinen erämainen retkeilyreitti, joka on käytettävissä kävellen ja maastopyöräillen.
Tiesikkö nää? Luohua on Siikajoen kunnan lapsirikkain kylä. Asukkaista 28 % on lapsia.
Tietoja päivitetään.
Paavola on pieni ja idyllinen maalaiskylä Siikajoen varrella. Paavolan kylän kirkonraitti vanhoine rakennuksineen on yksi harvoista kirkonkylistä, joissa maantiehen tukeutuva kylärakenne on selkeästi säilynyt. Kylällä on rauhallinen tunnelma, mutta tapahtumia ja toimintaa on maalaiskyläksi paljon.
Paavolan kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1756. Innokkaan talkootyön ansiosta kirkko saatiin rakennettua vain 66 päivässä. Kirkko on valkoinen ja sen arkkitehtuurissa toistuvat särmikkäät muodot. Kirkko on koristeltu tunnetun kirkkotaiteilijan Mikael Toppeliuksen töillä.
Paavolasta löytyy vuodesta 1956 asti toiminut Ruokolahden tanssilava. Se on pidetty tanssipaikka, joka kerää väkeä tansseihin laajalta säteeltä. Lavalla on toimintaa ja nimekkäitäkin esiintyjiä toukokuun lopusta syyskuun alkuun. Jokavuotiset Paavolan kevätmarkkinat tarjoavat monenlaista pientä ostettavaa eri torimyyjiltä ja erilaista ohjelmaa ajanvietteeksi.
Tiesikkö nää? Paavolassa sijaitsee Oulun Arktosin rakentama ja omistama Paavolan tähtitorni.
Revonlahdella on asuttu jo 1500-luvulta asti. Asutus Revonlahdessa on jakautunut molemmin puolin Siikajokea. Kylän rakenne on maaseutumainen, joka mahdollistaa väljän asumisen ja viihtyvyyden seudulla. Revonlahti on voittanut Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylä -tittelin vuonna 2023. Revonlahti tunnetaan myös lempinimellä Revis.
Revonlahden kirkko on valmistunut vuonna 1775. Se on punaseinäinen puinen ristikirkko, joka sijaitsee samalla paikalla kuin vanha saarnahuone vuodelta 1691. Kirkko tunnetaan Mikael Toppeliuksen vuonna 1821 maalaamista vaikuttavista seinämaalauksista, jotka jäivät hänen pitkän uransa viimeiseksi taideteokseksi.
Revonlahdella on kaksi Suomen sodan (1808–1809) muistomerkkiä. Lauri Kallisen Vapauden liekki vuodelta 1935 on kuin pitkä kivestä tehty liekki. Toinen Suomen sodan muistomerkki on Revonlahden taistelussa kaatuneiden sotilaiden muistomerkki. Lisäksi Revonlahdelta löytyy toisen maailmansodan aikana kaatuneiden revonlahtelaisten sankarivainajien muistomerkki.
Tiesikkö nää? Kirjailija Joona Keskitalon teos Suo, joka upposi tapahtumat sijoittuvat pääosin Revonlahdelle.
Ruukki on Siikajoen kuntakeskus, joka sijaitsee Siikajoen varrella, kauniissa jokimaisemassa. Ruukki on Pohjois-Suomen vanhin teollisuuspaikkakunta, jonka teollinen historia alkaa jo vuodesta 1672, jolloin Pietari Brahe perusti paikkakunnalle potaskatehtaan.
Ruukissa sijaitseva rautatieasema takaa hyvät kulkuyhteydet pohjoiseen ja etelään.
Pohjois-Suomen puutarhamessuille kokoontuvat puutarhaihmiset läheltä ja kaukaa. Ruukin hevoskeskuksen maneesi muuntautuu tuolloin väliaikaisesti viherkeitaaksi, jossa on tarjolla valtaisa määrä erilaisia kasveja, pieni kattaus lähiruokaa ja erilaisia tietoiskuja. Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinoille kokoontuu joukko syksyn satoa esitteleviä myyjiä ja näytteilleasettajia. Luvassa on myös ohjelmakattaus, jossa on erityisesti lapsille suunnattua ohjelmaa. KreivinsaariRock on ikärajaton rocktapahtuma vapaalla pääsyllä Ruukin idyllisessä saari- ja jokimiljöössä.
Ruukissa sijaitsee pidetty tilataideteos, kuvanveistäjä Hannu Ahosalon kivestä ja metallista rakennetut lehmät. Moni kokee teoksen sopivan erinomaisesti vahvan maataloushistorian omaavalle pitäjälle. Luonnon siimekseen halutessaan kannattaa suunnata Kärkiniemen kotalaavulle ja rantapolulle. Alueelta löytyy myös matkailijoita ihastuttanut pallomänty, vanhan sahan rauniot sekä jätinkihlat.
Tiesikkö nää? Malli ja laulaja Marika Kristiina Tupila (o.s. Fingerroos) on lähtöisin Ruukista.
Saarikoski on pieni ja virkeä, perinteinen maalaiskylä. Se sijaitsee noin 18 kilometrin päässä Siikajoen kuntakeskuksesta Ruukista. Saarikosken kylään kuuluvat myös Metsäperä ja Hartaanselkä.
Siikajoki mutkittelee Saarikosken läpi ja sillä onkin suuri merkitys koko kylän identiteetille. Talven hiihtoladut kulkevat jokea pitkin ja elokuussa joella järjestetään onkikilpailut. Ajanvietettä on tarjolla myös tupailloissa, pururadalla ja uimarannalla. Lisäksi kylällä sijaitsee urheilukenttä ja kentän kupeessa frisbeegolfrata.
Tiesikkö nää? Saarikoski on saanut nimensä joessa olleen saaren mukaan, mutta Siikajoen perkauksen yhteydessä saari louhittiin pois.
Siikajoenkylä on entinen Siikajoen kuntakeskus. Siikajoen ja Ruukin yhdistyttyä 2007 se menetti kuntakeskuksen asemansa Ruukille. Siikajoenkylän läpi virtaa Siikajoki. Siikajoenkylä on tunnettu muun muassa yhtenä Suomen sodan (1808–1809) näyttämöistä.
Siikajoen kirkko on rakennettu vuonna 1701. Kirkon läheisyydessä on vuonna 1765 rakennettu kellotapuli, joka on edelleenkin käytössä. Siikajoen kirkonmäen läheisyydessä on käyty Suomen sotaan kuulunut Siikajoen taistelu. Paikalla on arkkitehti ja kuvataiteilija Matti Visannin vuonna 1934 suunnittelema muistomerkki. Myös Klingsporintie ja tykinkuula pappilan salin seinässä muistuttavat Siikajoenkylän taisteluista Suomen Sodassa.
Paikkakunnan merkittävin patsas, Parkinkiskojan patsas, on Martti Väänäsen käsialaa. Se kuvaa nahan parkitsemisessa käytetyn pajun kerääjiä. Aikoinaan parkinkiskonta ja sen toimittaminen pääosin Oulun Åströmin nahkatehtaille toi Siikajoenkylän tilattomille ja pientilallisväelle tärkeitä lisätuloja.
Siikajoenkylän keskustan vastarannalla sijaitsee Törmälän tila, joka tarjoaa monipuolisia majoituspalveluita maaseudun rauhassa. Lisäksi Törmälän tilalta löytyy usean eri kokoluokan juhla- ja kokoustiloja. Tilalta löytyy myös saunatalo. Kesäaikaan voit varata Tentsile-majoituksen, jossa yhdistyvät riippumaton ja teltan tunnelma.
Tiesikkö nää? Siikajoenkylää kutsutaan paikaksi, jossa sijaitsee meren ja joen liitto, sillä siellä joki laskee vetensä mereen.
Siikajoen eteläpuolella sijaitseva Tauvo on tunnettu luonnonmukaisista ja valkohiekkaisista rannoistaan. Vielä 1800-luvulla Tauvo oli saari, jonka erotti mantereesta nykyisin Kurkunojaksi kutistunut salmi.
Tauvo on uimareiden, surffaajien ja lintubongareiden suosiossa. Tauvo on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvesialueeksi. Tauvossa sijaitsee lintuasema, joka toimii Oulun yliopiston lintujen tutkimuskeskuksena. Lisäksi Tauvossa on kaksi lintutornia. Ulkonokan torni sijaitsee lintuaseman lähellä ja Merikylänlahden torni sijaitsee lahden toisella puolella.
Tauvosta löytyy vuonna 1971 valmistunut satama, kalastajien varastoja ja ajoittain auki oleva kesäkioski. Voit varata Tauvosta vene- tai asuntovaunupaikan.
Maaseutumainen Tuomioja sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Ruukista. Tuomiojan laajat erämaa-alueet tarjoavat hyvät puitteet metsästykseen.
Tuomiojalla on monitoimitalo, joka soveltuu erilaisiin tapahtumiin aina elokuvanäytöksistä konsertteihin. Saliin mahtuu 250 katsojaa. Lisäksi Tuomiojalla on kesäteatteritoimintaa.
Tiesikkö nää? Kylän entinen nimi oli Lappi. Jotta kylää ei sekoitettaisi Suomen Lappiin, nimi muutettiin Tuomiojaksi.
Pyhäjoen kylät
Liminkakylä sijaitsee Pyhäjoen kunnan itäosassa ja koostuu useista Vihannintien varrella sijaitsevista kylistä: Kopisto, Keskikylä, Liminkakylä, Polusperä ja Pelkosperä. Näistä Kopisto on lähimpänä Pyhäjoen keskustaa, noin 10 kilometrin päässä. Alueen maisemaa hallitsevat lukuisat järvet sekä Liminkajoki, joka virtaa kylän halki. Suurimpia järviä ovat Liminkajärvi, Polusjärvi ja Pelkosjärvi.
Alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet reippaaseen ulkoiluun. Liminkakylän lähistöllä kulkee useita reittejä, jotka ovat osa Pyhäjoen reittihanketta. Lisäksi kylää ympäröivät laajat metsäalueet tarjoavat hyvät mahdollisuudet ulkoliikuntaan, marjastukseen ja metsästykseen.
Tiesikkö nää? Liminkakylän varrella virtaavasta Liminkajoesta käytetään usein nimitystä Liminkaoja.
Parhalahden kylä sijaitsee noin viisi kilometriä Pyhäjoen keskustasta pohjoiseen.
Meri ja metsät ovat Parhalahdessa lähellä. Kylässä on mainiot kalastus-, veneily- ja melontamahdollisuudet. Metsäautoteillä pääsee lenkkeilemään ja maastopyöräilemään. Kultarannan löytääkseen ei tarvitse lähteä Naantaliin asti, sillä Parhalahdelta löytyy oma Kultarantansa. Yksi kunnan epävirallisista uimarannoista on saanut tämän nimensä aurinkoisen ja hiekkaisen rantansa vuoksi.
Paikallinen Tankokarin kalasataman lintutorni on menestynyt vuosittaisessa Tornien taisto -lintubongauskisassa erittäin hyvin, mikä kielii tarkkojen bongareiden lisäksi alueen lintukannan moninaisuudesta. Tankokari on myös suosittu kalastuspaikka.
Tiesikkö nää? Parhalahdella valitaan vuosittain Vuoden Parhake. Palkinto annetaan henkilölle, joka on toiminut ansiokkaasti Parhalahden kylän hyväksi.
Pirttikosken kylä sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Pyhäjoen keskustasta, jakautuen molemmille puolille Pyhäjoen vesistöä. Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet Pirttikosken alueella ovat hyvät.
Pirttikoskella on taidereitti, jonka maalais- ja jokimaisemaa koristavat paikallisten tekemät taideteokset.
Tiesikkö nää? Pirttikosken Helaakoskella on ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien.
Yppärin kylä sijaitsee noin 10 kilometriä Pyhäjoesta keskustasta etelään. Yppärinjoki virtaa kylän läpi. Elävisluodon kalasatama ja Vanha kalasatama palvelevat veneilijöiden ja kalastajien tarpeita. Elävisluodossa on myös maastopyöräilyyn soveltuva luontopolku.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävin kohde Yppärissä on paikkakunnalta löytyvä Tekevän mylly, joka on rakennettu jo vuonna 1921. Tekevän mylly on suojeltu kulttuurihistoriallisesti tärkeänä rakennuksena, ja se kuuluu Pohjois-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön maakunnallisesti arvokkaiden kohteidenluetteloon. Yppärissä on myös Oskari Jauhiaisen suunnittelema isonvihan muistomerkki, Liekki-patsas.
Yppärin Merimaja on tunnettu ja suosittu lavatanssipaikka, joka henkii vanhaa tanssikulttuuria. Merimajan takaa löytyy heikkainen uimaranta, joka soveltuu myös lasten uimiseen.
Tiesikkö nää? Sapporon 1972 talviolympialaisissa ampumahiihdossa varamiehenä ollut Tapio Karjaluoto on kotoisin Yppäristä.