Saloisten historia
Salo perustettiin 1300-luvun alussa ja se oli yksi Pohjanmaan vanhoista emäpitäjistä.
Saloisten muinaisjäännökset
Saloisten alueella on runsaasti muinaisjäännöksiä, joita on löydetty alueelta jo yli 100. Tärkeimmät muinaisjäännösalueet löytyvät Kettukankaalta, Laivavaaralta ja Tervakankaalta. Jätinkirkot ovat Pohjanmaalle tyypillinen muinaisjäännöslaji. Saloisista löytyy neljä jätinkirkkorakennelmaa. Suurin niistä on Pirttivaaralla, joka ajoittuu noin 2000-2500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ketunkankaan ja Pirttihaudankankaan jätinkirkkojen alkuperä sijoittuu samaan ajankohtaan. Koska alueella harjoitettiin tuohon aikaan laajalti hylkeenpyyntiä, jätinkirkkojen uskotaan liittyvän siihen. Hylkeenpyyntiä harjoitettiin erityisesti kevättalvella, jolloin hylkeet tulivat poikimaan Perämeren jäille. Kun ilmasto alkoi kylmetä kivikauden lopussa, hylkeenpyynti väheni ja alueen jätinkirkot jäivät vaille käyttöä.
- Kettukangas: Jätinkirkko, yli 30 hylkeiden säilyttämiseen käytettyä kiviröykkiötä, 30 asumuspainannetta, kymmenkunta hylkeenrasvan prosessointiin käytettyä kuopparakennelmaa, sekä 16 palokivikumpua, joista on löydetty satoja kvarsti-iskoksia, hiiltä ja nokea.
- Tervakankaan kalmisto: Tervakangas on rautakautinen kalmisto ja mahdollinen asuinalue. Tervakankaalta on löydetty toistakymmentä poltto- ja ruumishautaa. Lisäksi on löydetty kaksi pronssista rannerengasta ja sormus, hioinkivi, rautaveitsi ja -solki sekä keramiikkaa.
Saloisten nähtävyydet
Saloisten kotiseutumuseo Arkkukarissa on laaja museokokonaisuus, joka kertoo entisajan maanviljelijöiden ja kalastajien elämästä Saloisissa. Saloisten kotiseutumuseo on avoinna heinäkuussa. Museoalueen vanhin rakennus, Mutalan tilan vanha pirttirakennus on peräisin 1700-luvulta. Pihapiirissä on myös Punainen tupa, jossa on kesäisin valokuvanäyttelyitä sekä kesäkahvila. Heinäkuun lopussa alueella järjestetään Olavinpäivän markkinat. Markkinaperinne on säilynyt keskiajalta asti.
Saloisten Pyhän Olavin kirkko on rakennettu vuonna 1932. Kirkossa on 1400-luvulta säilyneitä pyhimysten kuvia ja pyhimyskaappeja, jotka pelastettiin edellisen kirkon palosta. Kirkon kellotapulin on suunnitellut Kuningas Kustaa III vuonna 1783.
Saloisten pappilan renkitupa on rakennettu vuonna 1799 ja vanha pappila vuonna 1816. Pappilassa on vuosien saatossa toiminut muun muassa panimo, leipomo ja väentupa. Nykyään pappilan rakennukset ovat poissa käytöstä. Alueelta on löydetty luita, työkalujen palasia, punasavikeramiikkaa, posliinia, lasia ja kolikoita 1500-luvulta.
Saloisten Arkkukarissa 8-tien varrella sijaitsevat vieretysten Järvelänjärven Grilli-Café ja Särkän Perennataimisto. Järvelänjärven Grilli-Caféssa nautit pohjoisten makujen Arctic Food Lab -tunnuksella palkittuja Salmen burgereita sekä herkullisia kahvilatuotteita. Levähdystauon aikana silmä lepää kauniissa Järvelänjärven maisemissa. Grilli-kahvilan pihasta löytyy matkaparkki asuntovaunuille ja -autoille. Toukokuusta lokakuuhun avoinna oleva Särkän Perennataimisto on viherpeukaloiden keidas. Särkän Perennataimistossa on runsas valikoima perennoja, koristepuita ja -pensaita sekä hedelmä- ja marjakasveja. Täältä löydät myös harvinaisuuksia ja luonnonkasveja! Kukkien ystäviä hemmotellaan myös Arkkukarin siirtolapuutarhassa, jossa on idyllinen yhteisöpuutarha ja 24 pientä siirtolapuutarhamökkiä.
Haapajärven tekoallas on suosittu ulkoilualue. Sen vesissä on runsaasti kalaa kalastajille ja järven rannalla on lintutorni. Haapajärveä ympäröivät reitit soveltuvat sekä lenkkeilyyn että pyöräilyyn. Talvisin Haapajärvellä luistellaan ja hiihdetään. Uimiseen parhaiten soveltuu Oravajärven uimaranta.