Paikka muistetaan Rosa Soveliuksen talon paikkana. Talossa toimi hotelli Pehr Brahe, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1981. Tontilla sijaitsee vanhusten toimintakeskus Kreivinaika.
Raahelaiset muistavat tämän paikan Rosa Soveliuksen (1857-1928) talon paikkana. Hän osti talon vuonna 1898 ja asui talossa kuolemaansa asti. Talossa toimi pitkään hotelli Pehr Brahe. Talo tuhoutui tulipalossa vuonna 1981. Tontilla sijaitsee nyt vanhusten toimintakeskus Kreivinaika.
Eero Sovelius-Sovio kertoo Raahen museon sivustolla joulun vietosta Soveliusten kodeissa. Hän on haastatellut vanhemman sukupolven edustajia ja kerännyt tietoja keittiöiden salaisuuksista sukunsa perheistä.
Joulunvieton valmistelut
Jouluruoat, jotka nyt keräämme ostoskärryyn marketin hyllyiltä, valmistettiin kotona alusta alkaen. Laatikkoruokia varten omassa kellarissa säilötyt perunat ja juurekset kuorittiin, pilkottiin ja keitettiin.
Jos talossa oli karjaa, jouluteurastus oli tärkeä tapahtuma, johon valmistauduttiin huolella. Sitä ei saanut järjestää liian aikaisin, koska vasta pakkasten tultua voitiin olla varmoja lihojen ja niistä valmistettujen jalosteiden säilymisestä.
Kaupungeissa tarvittava liha hankittiin yleensä kaupasta. Jos kaupunkilaisilla oli omaa karjaa, ammattimaiset teurastajat tulivat suorittamaan teurastuksen, ellei omalla väellä ollut siihen taitoa ja kokemusta.
Maaseudulla oli jokaisessa kylässä teurastaja, joka pyydettiin tehtävää suorittamaan. Hänen apunaan oli tavallisesti talon isäntä. Naiset toimivat verensekoittajina ja suolien pesijöinä. Ellei verta sekoitettu heti, se hyytyi eikä kelvannut enää ravinnoksi. Suolia käytettiin makkarankuorina.
Teurastuksen jälkeen alkoi kiireinen työskentely. Sian pään osista valmistettiin sianpääsylttyä ja vähälihaisista osista kääresylttyä, joka käärittiin sian vatsanahkaan. Myös sorkat käytettiin. Ne tuotiin joulupöytään suolavedessä keitettyinä. Sianmaksa sopi herkullisen maksapasteijan raaka-aineeksi.
Jos oli teurastettu vasikka, valmistettiin aladoobia eli vasikanlihahyytelöä. Vasikan lihassa on runsaasti liivatemaisia aineita, joten keinotekoista hyydytysainetta ei tarvittu.
Kaikki leivät, makea joululimppu, ohrarieska, hiivaleipä ja hapan ruisleipä leivottiin kotona. Samoin valmistettiin pasteijat, kaalipiirakka, lihapiirakka, kahvileivät ja tortut. Usein Soveliuksen huusholliin palkattiin parikin apulaista oman väen lisäksi jouluherkkuja valmistamaan. Ja pitihän sitä myös siivota ja pyykätä…
Joulut Rosa Soveliuksen luona
Rosa Soveliuksen kolmen pojan perheet olivat kasvaneet 1920-luvulle tultaessa niin, että jouluaaton aterialle kokoontui parikymmentä henkeä. Poikien, Bertilin, Thorin ja Jarlin perheiden lisäksi aterialle osallistuivat usein Rosa Soveliuksen naimaton sisar Eva, rullatuoliin sidottu konsuli Georg Sovelius ja Karin Sovelius ennen avioitumistaan oululaisen hammaslääkäri Freyvid Nylanderin kanssa.
Suureen ruokasaliin katettiin aikuisille pöytä, jonka toisella sivulla oli kolme lisähaaraa. Pöydässä istuttiin ikäjärjestyksessä, Fammu pöydän päässä ja Georg Sovelius hänen oikealla puolellaan. Lapsia varten oli viereisessä pienemmässä ruokasalissa oma pöytä ja heitä palveli nuori palvelustyttö. Lasten ohjelmaan kuului myös joulukuusen karamellien syönti siinä vaiheessa, kun aikuiset siirtyivät aterian jälkeen juomaan kahvia suureen saliin. Kahvin kanssa tarjottiin madeiraa, pikkuleipiä ja leivoksia.
Lapsille vaikuttavin elämys oli hetki, jolloin suuren salin ovet avattiin ja sen keskellä loisti runsaasti koristettu kuusi kynttilöineen. Joulukuusenkaramellien syönti ei aina sujunut välikohtauksitta, sillä isommat lapset ottivat mielellään kaiken itselleen pienimpien jäädessä kokonaan ilman näitä suosittuja, näyttäviä ja suurikokoisia makeisia.
Vaikka Rosa Sovelius oli kasvanut pappilassa (o.s. Borg) ja hänen äitinsäkin oli papin tytär (Niilo Kustaa Malmbergin veljentytär), ei aaton juhlaan kuulunut jouluevankeliumin lukeminen eikä siellä myöskään laulettu joululauluja. Joulupukki kävi ja toi runsaasti lahjoja.
Kreivinajan päivätoiminta
Toimintakeskus Kreivinajassa järjestettävä kuntouttava päivätoiminta on tarkoitettu ensisijaisesti asiakkaille, jotka tarvitsevat sosiaalisia kontakteja, kuntouttavaa, aktiivista ja vuorovaikutteista toimintaa kotona selviytymiseen.
Kreivinajassa kokoontuvat viikoittain eri järjestöjen edustajat, jotka toteuttavat monipuolisia tapahtumia iltapäivisin. Tilaisuuksiin voi osallistua omien voimavarojen ja kiinnostuksen mukaan. Järjestöt ilmoittavat toiminnastaan viikoittain paikallislehdissä.
Joulukalenteri-ikkunan koristelivat Eläkeliiton Käsityökerhon harrastajat.
Lisätietoja
Raahen Museo - Joulun viettoa Soveliusten kodeissa
Naisten Ääni - Rosa Sovelius
Ikäihmisten päivätoiminta Raahessa