22. huhtikuuta 1934 perustetun Raahen vapaaseurakunnan juuret ulottuvat 1870-luvulle.
Brahenkatu 15-kiinteistö siirtyi Raahen Vapaaseurakunnan omistukseen vuonna 1992.
Raahen Vapaaseurakunnan kiinteistö Brahenkatu 15:ssä on pitkän historiansa aikana ollut monen raahelaisen vaikuttajan koti. Esimerkiksi Junell, Hultman ja Wangel ovat omistaneet talon.
Laivanvarustaja ja kunnallispormestari Junell
Laivanvarustaja, varapormestari Matthias Junell (1766-1843) rakennutti tämän talon 1800-luvulla vähän tuhoisan kaupunkipalon (v. 1810) jälkeen.
Vuonna 1794 Matthias Junell tuli kaupunginviskaaliksi räätälimestari Liljeforsin jälkeen. Hän toimi virassa vuoteen 1812. Hänellä oli kunnallispormestarin arvo. Hän toimi kauppaseuran rahastonhoitajana vuosina 1820-1840. Kauppaseura, joka hoiti kaupungin kaikkia kauppa-alaan kuuluvia asioita, piti melkein aina kokouksensa rahastonhoitajan luona. (Samuli Paulaharju: Wanha Raahe)
Lastenkodin perustaja Hultman
Talon omisti 1800-luvun puolivälissä tullinhoitaja Gustaf Hultman (s. 27.05.1825 Ekenäs). Hän on jäänyt Raahen historiaan henkilönä, joka harrasti kaupungin parasta.
Fruntimmersföreningen i Brahestad -nimellä toiminut yhdistys oli jo olemassa, kun tullinhoitaja Gustaf Hultman, joka nimitettiin virkaansa vuoden 1860 lopulla, ennakkoluulottomana miehenä keräsi Raahen porvarisnaisia koolle pohtimaan lastenkotitoiminnan aloittamista ja keinoja kaupungin vähävaraisten kärsimän hädän lieventämiseksi. Ennen kaikkea hän halusi parantaa kodittomien lasten asemaa.
Hultman oli sihteerinä päättävässä kokouksessa 31.1.1867, jolloin päätettiin tuota pikaa ryhtyä keräämään varoja muun ohella myös lastenkodin perustamista varten. Ensi askeleet lastenkotitoiminnassa voitiin ottaa jo vuonna 1867.
Adolf Gustaf Wangel – Keskuskoulun ensimmäinen rehtori
Vuonna 1886 Raahen Alkeiskouluun (vuodesta 1915 keskikoulu ja jatkoluokat) perustettiin kolmas luokka. Samoihin aikoihin kouluun nimitettiin ensimmäiset vakinaiset opettajat. Toiseen virkaan nimitettiin Hugo Anshelm Ingman, joka opetti uskontoa, ruotsia ja suomea ja toiseen Adolf Gustaf Wangel vuodesta 1887 alkaen opetusaineinaan matematiikka, luonnonhistoria, historia ja maantieto.
Maisteri Gustaf Adolf Wangel (1854-1924) muutti vuonna 1887 vaimonsa Sigridin sekä tyttäriensä Esterin ja Dagmarin kanssa Raaheen. Hän toimi aluksi Raahen Alkeiskoulun (nyk. Keskuskoulu) lehtorina. Vuonna 1895 hän osti talon Brahenkatu 15 ja tontin N:o 29 Raahen neljännessä kaupunginosassa. Wangelin perhe asui siinä vuoteen 1924. Hänen vävynsä Thor Sovio Dagmar vaimonsa kanssa omisti talon Wangelien jälkeen ja he asuivat siinä 1930-luvulle asti.
Vuodesta 1888 alkaen Wangel opetti myös laulua ja vuodesta 1890 alkaen voimistelua. Vuosina 1914-1924 Wangel hoiti nuoremman lehtorin tehtäviä.
Raahen kirkko tuhoutui tulipalossa kesällä 1908. Samassa tulipalossa koulutalokin paloi maan tasalle. Tulelta säästyi vain joitakin huonekaluja, koulun matrikkeli, lukukausiluettelot ja tilikirjat sekä oppilaille kesälukemiseksi lainatut kirjat.
Vuosina 1908-1912 koulu työskenteli vuokrahuoneistossa rouva Alfhild Kaltean talossa Pakkahuoneenkadun (nyk. Brahenkatu) ja Rantakadun kulmassa.
Menzerinkadun (nyk. Koulukatu) päähän rakennettiin uusi uljas oppilaitos (nyk. Keskuskoulu), jonka oli suunnitellut Johan Jacob Ahrenberg (1847-1914). Koulutyö alkoi uusissa koulutiloissa syyskuussa 1912. Koulun ensimmäisenä rehtorina aloitti Gustaf Adolf Wangel. Hän palveli koulua 37 vuotta. (Valoa Veistoa Laulua ja Laskentoa / Raahen Keskuskoulu 100 vuotta)
Vapaakirkko arvokkaassa talossa
Vuonna 1937 kiinteistön osti Suomen Vapaakirkko. Vuonna 1989 Vapaaseurakunta sai lahjoituksena kirkkosaliin alttaritaulun. Sen on maalannut seurakuntaan kuulunut Riitta Tervo. Vuonna 1992 kiinteistö siirtyi Raahen Vapaaseurakunnan omistukseen.
Vuonna 2010 talossa tehtiin remonttia ja arvokas rakennus sai arvoisensa ehostuksen. Esimerkiksi viemärilinja uusittiin. Salin lattia varmistettiin kestämään suurikin paino.
Kauniit kakluunit korjattiin. Kirkkosalin kakluuni purettiin lattiatasoon ja siihen tehtiin täydellinen remontti. Kakluuniin muurattiin uusi sydän ja poskikanavat. Palomuuri kunnostettiin. Samana vuonna myös salin toinen kakluuni kunnostettiin.
Raahen Vapaaseurakunnan pitkä taival
Raahessa vierailivat Suomen Vapaan lähetyksen työntekijät ja saarnaajat jo 1800-luvun lopussa. Myöhemmin 1920-luvulla Raahe oli ystäväpiirinä Oulun rekisteriseurakunnassa. Vuonna 1932 Oulun seurakunta aloitti Raahessa säännöllisen työn. Raahen Vapaaseurakunta perustettiin vuonna 1934.
Seurakunnan toimintamuotoja ovat ViaDia Raahe eli kaupoista saatujen ruokakassien jako, Kaivo – Raamatun kertomuksiin perustuva keskustelutilaisuus kerran kuussa, rukousillat joka tiistai, lähetysillat intialaisen kummilapsen koulunkäynnin tukemiseksi ja sunnuntaiset jumalanpalvelukset.