Kivi-Sovio, joka tunnetaan Hansan talona, valmistui vuonna 1849. Tontin omisti tuolloin Catharina Sovelius. Kellarikerroksessa sijainneen puodin alkuperäiset ulko-ovi ja ikkunat ovat säilyneet.
Isotori (nyk. Pekkatori) on Raahen palon jälkeen tehdyn Gustaf Odenwallin kaavan (v. 1811) tärkein kokonaisuus. Siitä piti tulla kaupan ja hallinnon keskus. Aukiota ympäröi seitsemän asuintonttia, vuonna 1864 myös raatihuonetontti myytiin yksityiselle.
Torin äärelle rakensivat monet Raahen valtasuvuista: Langit, Fontellit, Montinit, Sovelius-Soviot, Friemanit, Hedmansonit ja Reinit. Rakennuttajat olivat kaupungin huomattavimpia porvareita, raatimiehiä, kauppiaita ja laivanvarustajia.
Yksi torin kiinteistöistä on Kivi-Sovio, jonka monet tuntevat Hansan talona. Se valmistui vuonna 1849. Tontin omisti tuolloin Catharina Sovelius. Kellarikerroksessa sijainneen puodin ulko-ovi ja ikkunat ovat säilyneet.
Pietari Brahen patsas
Raahen katukuva muuttui, kun vuonna 1888 Isolletorille pystytettiin Pietari Brahen patsas. Patsaan on veistänyt kansallisrunoilijan poika Walter Runeberg (1838-1920).
Kuvanveistäjällä on sukujuuria Raaheen, koska kansallisrunoilijan anoppi, Fredrika-rouvan äiti (Anna Margareta Tengström, o.s. Bergbom), oli Ollinsaaren kartanon tyttäriä. Ja onpa Fredrikakin (1807-1879) viettänyt ainakin yhden talven Ollinsaaressa serkkujensa luona. Vanhemmat lähettivät sairastelevan tytön 13-vuotiaana joksikin aikaa Raaheen tervehtymään.
Frieman talon henkiolento
Kerrotaan, että Friemanin taloa vartioi ystävällinen harmaa täti, jonka muutamat vanhat raahelaiset uskovat nähneensä. Täti on rouva Frieman. Hän oli eläessään toivonut, että hänet saatetaan Haaralaan havuilla peitettyä tietä pitkin. Sukulaiset unohtivat havut, ja siksi rouva haahuilee talossa ja pihamaalla. Havuilla on se merkitys, että ne pistelevät paljaita jalkoja ja estävät näin vainajan sielun palaamisen kotikonnuilleen.
Vielä viime vuosisadan puolessa välissä lapsilla oli tapana leikkiä kansakoulun laanassa piilosta ja konkkaa. Eräs raahelainen muistelee, etteivät lapset uskaltaneet syyshämärissä mennä piiloon yksin, vaan etsivät lymypaikkoja pareittain sokkeloiselta pihalta.
Olivia kopistelee Hansassa
Catharinan poika Johan IV Sovelius (1812-1853) sai Kivi-Sovion perinnöksi. Johanin vaimo Olivia Vilhelmina (o.s. Winsten) oli syntynyt Pietarsaaressa 23.5.1827. Hän muutti Raaheen vuonna 1848. Pariskunnalla oli kolme poikaa.
Johanin kuoleman jälkeen Olivia Sovelius asui talossa poikansa Matts Johan Ernstin kanssa. Olivia jatkoi taitavasti kauppaliikettä ja laivanvarustusta. Hänellä oli osuuksia useissa Soveliusten laivoissa. Hän varasi osuuksia myös alaikäisille pojilleen. Hän sai Raaheen porvarioikeudet vuonna 1853 ja oli Kauppaseuran jäsen vuodesta 1854 kuolemaansa (5.9.1897) saakka.
Kerrotaan, että Olivia liikuskelee Hansa-talossa edelleenkin. Kävelykepin kopinan ja nilkuttavien askelten lisäksi on kuultu hiljaista puhetta toisen kerroksen pimeissä huoneissa.
Ikkunan koristelijat: Ammattiopisto Luovi, Telma koulutuksen ryhmä
Lisätietoja
Raahen Matkailuoppaat ry - Umpikulumanen Pekkatori henkii renessanssia
Aki Pulkkanen: Gunilla ja kummat kertomukset v. 2017
Luovi
Takaisin Wanhan Raahen Joulukalenteri etusivulle