Taidenähtävyydet Raahen seudulla

Taidetta ympäri vuoden

Ympäri vuoden pääset nauttimaan taiteesta vaihtuvissa näyttelyissä. Taidetta tarjoavat Raahesalin Aulagalleria ja Galleria Myötätuuli Tapahtumatalo Raahessa, Praati – Palveluiden olohuone sekä kirjastot Raahessa, Vihannissa ja Pyhäjoella.

Kesäaikaan taidetta on esillä myös Raahen kaduilla kesäkatugallerian muodossa sekä Annalan museolla. 

Kuutos-Tiimin ja Raahen Taitopajan myymälöissä voit käydä ostamassa paikallista taidetta, käsitöitä ja muistamisia ystävälle. 

Kaksi merkittävää veistospuistoa

Ainutlaatuisen taiteenystävän vierailukohteen, taiteilija Matti Lepistön veistospuiston löydät Pattijoelta. Useilla eri tekniikoilla työskennellyt tuottelias taiteentekijä Matti Lepistö tuli tunnetuksi etenkin betoniveistoksistaan. Niistä on muodostunut vuosien varrella hänen kotipihaansa Pattijoelle miltei 300 veistoksen sisältävä yksityinen veistospuisto.

Kauniina kesäpäivänä kannattaa suunnata kuvanveistäjä Kari Juvan veistospuistoon Raahen Raatihuoneenpuistoon, jossa on 19 teosta. Veistospuisto on viehättävä ja vehmas taide-elämys, jossa kukat kehystävät näyttävästi veistoksia. 

Muita tunnettuja patsasnähtävyyksiä

Pekkatorilta Wanhasta Raahesta löytyy Raahen kaupungin perustajan kreivi Pietari Brahen – kaupunkilaisten kesken Pekka – patsas. 

Presidentti Urho Kaleva Kekkosen patsas sijaitsee Raahessa. Presidentti Urho Kekkonen on ollut merkittävässä asemassa Siika-Pyhäjokialueen kehittämisessä. Hän vaikutti muun muassa Rautaruukin terästehtaan sijoittumiseen Raaheen.

Soveliuksen Talon edessä Rantakadulla sijaitsee August Maksimilian Myhrbergin patsas, joka pystytettiin vuonna 1931. Myhrberg syntyi Soveliuksen Talossa vuonna 1797. Hänet tunnetaan monista sodista ja kamppailuista, joissa hän oli aina sorrettujen puolella. Myhrberg on ainoa raahelainen, joka on saanut patsaan muistokseen. 

Raahessa sijaitseva Kaivosmiehen patsas on taiteilijakolmikko Rauli ja Raine Körkön ja Veikko Laakson toteuttama. Patsaan keskushenkilönä esiintyy porari, joka edustaa kaivoksen aatelia sekä taidoiltaan että ansioiltaan. Porarihahmo ja massiivinen paasi porarin ympärillä kuvaavat vaikuttavasti kaivosta työympäristönä.

Siikajoelta löytyy Parkinkiskojan patsas, joka kuvaa nahan parkitsemisessa käytetyn pajun kerääjiä. Patsaan on tehnyt Martti Väänänen. Parkkeja kiskottiin pajuista koko perheen voimin, sidottiin suuriksi kerpuiksi ja kannettiin olalla. Parkit toimitettiin pääosin Ouluun Åströmin nahkatehtaille. Parkinkiskonta toi tilattomalle ja pientilallisväelle tuiki tärkeitä lisätuloja. 

Härkätorin puistoa kaunistaa mikkeliläisen kuvanveistäjän, Johannes Haapasalon (1880-1965), veistämä Puolustaja-patsas. Vuonna 1908 valmistunut patsas kuvaa sortovuosien aikaa: Toinen käsi puolustaa, se on nostettu suojaamaan päätä. Toissa kädessä mies puristaa kivenmurikkaa, jonka hän on valmis viskaamaan kohti hyökkääjää.

Kaupungin ääni -teos komeilee Raahen satamassa. Taiteilija Minna Jatkola on rakentanut patsaan ruostumattomasta teräksestä tehdyistä eri kokoisista lieriöistä, jotka kanavoivat kaupungin ääniä kuin tuulikellot. Teoksen teemat tuuli ja teräs kuvaavat Raahen kaupunkia. Ne yhdistyvät Pohjanlahden rannikolla sijaitsevan Raahen merenkulun ja teollisuuden historiassa, sillä kuljetukseen käytettyjä purjelaivoja liikutti tuuli. Raahella oli aikoinaan Suomen suurin purjelaivasto, johon kuului kaikkiaan 60 alusta. Myöhemmin merenkulkukaupungista tuli teollisuuskaupunki, Rautaruukin terästehtaan koti.