Brahenkatu 14-16, Toimintakeskus Kreivinaika, Brahenkadun puolella keskimmäinen ikkuna
Tonttu Tomeralla ei ole vielä tulipalokiire. Jouluun on vielä muutama päivä. Joulukiireet toki kurkkivat jo nurkan takana. Hän hiippailee Pekkatorin liepeillä ja pujahtaa Kreivinajan pihaan.
Tonttu Tomeralla ei ole vielä tulipalokiire mihinkään. Jouluun on vielä muutama päivä. Joulukiireet toki kurkkivat jo nurkan takana. Hän hiippailee hissukseen ypöyksin Pekkatorin liepeillä. Ajatukset harhautuvat purjelaivakaudelle aikaan, jolloin hän nuorena tonttuna tuli Raaheen tonttu Vähätomeran työpariksi.
- Se oli hienoa aikaa, hän huokaa haikeana, vaikka tunnustaakin mielessään, että vuodet ovat kullanneet muistot. Työparin vaihtuminen sähköiseen muistikirjaan ei lakkaa harmittamasta.
Tälle yölle tonttu Tomeran partiointialueeksi on merkitty Pekkatorin ympäristö.
Tässähän sitä purjelaivakauden historiaa elettiin. Purjelaivoja suunniteltiin. Parlamenttia pidettiin. Kaupungin laivapatruunit asuivat näissä taloissa. Tonttu Tomera pujahtaa vanhusten toimintakeskus Kreivinajan pihaan ja nojailee isoon lehtikuuseen.
- Tällä tontilla sijainneesta talosta tuli kauppaneuvoksetar, leskirouva Lovisa Eleonora Franzenin (o.s. Frosterus) ja tyttärien Bettyn ja Nannyn koti joulukuussa 1852, Tomera muistelee. Leskeksi jäätyään Lovisa oli halunnut siirtyä syrjään liiketoimista ja muuttaa pois Langin kauppiastalosta.
Tomera tietää, että vain tämä puuvanhus on jäljellä Nanny Lagerborgin (1845–1866) suunnittelemasta upeasta kesäpuutarhasta, joka oli koko Raahen parhaimpia. Nanny suunnitteli puutarhan hääjuhlansa kunniaksi kesäkuussa 1865.
Pihapiirissä kasvoivat koivu, pihlaja, tuomi, raita, kuusi ja hopeakuusi. Ämmänkadun puolella pihaa rajasivat ruusupensaat. Tontin toiselle sivulle oli istutettu syreeneitä, kuusamia ja ruusupensaita. Keskellä keskikäytävää kohosi puutarhan ylimpänä komistuksena tuuhea Salahmin ruukin puutarhasta tuotu lehtikuusi. Tontin takaosassa kukoisti rekkoolimaa, jossa kasvoi hyötykasvien lisäksi monen sortin marjapensaita.
- Kovin on karua entiseen verrattuna, toteaa Tomera. Vaan aikakin on toinen ja talo tuhoutunut tulipalossa ja uusi rakennettu tilalle.
Viime kesän aikana tonttu Tomera on kertauksen vuoksi lueskellut Raahesta kirjoitettua historiaa: Samuli Paulaharjun Wanhaa Raahea, Pohjanmaan porvariston vuosisadasta 1750–1850 kertovaa teosta (Eija Turunen), Eero Sovelius-Sovion sukukirjoja ja Jotailan Jutut -tiedotuslehteä (nro 24).
Ihmiset ja heidän tarinansa ovat aina kiehtoneet tonttu Tomeraa. Niinpä hänellä tulla tupsahtaa mieleen Nannyn elämän dramaattiset vaiheet. Nanny ja Alexander lähtivät Raahessa vietettyjen häiden jälkeen häämatkalle Cannesiin, jossa syntyi tytär Ebba Louise Nanny maaliskuussa 1866. Äiti Nanny menehtyi lapsivuodekuumeeseen. Alexander avioitui myöhemmin Amalia Tigerhjelmin kanssa. Nuoresta Nannysta tuli aikuisena tuottoisa kirjailija.
Kauppaneuvoksetar Lovisa Franzen (1805–1898) eli miehensä kuoleman jälkeen vielä 46 vuotta Raahessa ja vietti kesiä 1870-luvun puolivälissä Salahmin ruukilla.
- Draamaa on ollut myös Bettyn elämässä, Tomera muistelee lukemaansa monivaiheista elämäntarinaa. Rannikkokaupunkien laivanvarustajien perheiden kesken solmittiin paitsi bisneksiä myöskin avioliittoja. Näin voidaan ajatella siitä, että Betty (1838–1898) naitettiin Kokkolaan Donnerin kauppahuoneen pojalle, Viktorille, vuonna 1860. Kun Betty jäi leskeksi jo vuonna 1868, hän muutti takaisin Raaheen äitinsä luo.
Sähköinen muistikirja piippaa ja keskeyttää tonttu Tomeran muisteluhetken. Kirjastotonttu Taavetin digikummi Tuisku on päivittänyt vinkin: ”Aki Pulkkasen uusi keittokirja Rappeluuria sopii senioreille lahjaksi. Sen reseptit vievät makujen muistomatkalle menneisiin jouluihin.”
Tonttu Tomera on partiointikierroksillaan nähnyt ja kuullut kaikenlaista. Hän muistelee, että eräs porvarin emäntä keitätti piikalikalla lauantaisin puuroa koko viikoksi. Keittopäivänä puuroa pisteltiin poskeen tuoreeltaan. Sunnuntaina puuroa paistettiin runsaassa voissa. Maanantaina oli vuorossa kylmää puuroa ja kyytipoikana lämmitettyä maitoa. Tiistain ruokalistalla oli paistettu puuro. Sitten lämmitettiin maitoa, sitten taas kerran paistettiin puuroa. Perjantaina puuronloppuun lisättiin maitoa ja nautittiin velliä.
- No, kyllähän siinä säästyi puita ja aikaa, Tomera tunnustaa mutta ajattelee samaan hengenvetoon, että onneksi nykyään saa marketista Saarioisten äitien keittämää puuroa, jonka voi syödä kylmänä tai tuupata mikroon lämpiämään.
Sähköinen muistikirjaa piippaa jälleen. Nuori tonttukokelas Touho on tehnyt päivityksen: ”Sori! Piipahdin Kruununmakasiiniin ja vähän venähti! Otin makoisat löylyt virtuaalisessa rantasaunassa ja löysin 37 piilotettua nappia.”
- Ne nuoret, ne nuoret, tonttu Tomera puhisee äkäisenä. Hän on kurkkinut palveluasuntojen ikkunoista ja merkitsee sähköiseen muistikirjaan, että kaikki seniorit ansaitsevat Akin uuden Rappeluuria-keittokirjan.
Teksti sisältää tietoja kirjoista, jotka tonttu Tomera luki viime kesänä: Samuli Paulaharju s. 100 ja 102, Jotailan jutut v. 2019 s. 7, Pohjanmaan porvarit s. 143 ja https://www.geni.com/people/Betty-Donner/6000000172654742440.
Toimintakeskus Kreivinajan ikkunan koristeli päivätoiminnan porukka.
Lisätietoja