Raahen kirkko valmistui vuonna 1912. Kansallisromanttista tyyliä edustavan kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko rakennettiin lähisaarista louhitusta graniittista.
Olemassaolonsa aikana Raahen seurakunnalla on ollut kolme kirkkoa. Heti seurakunnan perustamisen jälkeen toimelias pormestari Henrik Corte määräsi Ristikarista siirrettäväksi saarnahuoneen kaupungin silloiselle torille (nyk. Myrbergin puisto).
Kovin monta vuotta se ei tyydyttänyt seurakuntalaisia, vaan he rupesivat rakentamaan uutta kirkkoa. Samuli Paulaharjun mukaan toimekas Kemi-Heikki, ”Mukali muorin äidinisä”, vedätti heti asian aluksi ensimmäisen hirren kirkonmäelle, ja yhteisin voimin nuori rantaraivio ahersi, niin että jo 1650-luvulla kohosi kylän koillisella kulmalla uusi temppeli.
Raahen puukirkko oli 1600-luvulle tyypillinen pitkäkirkko. Raahen pormestari Henrik Corte kutsui Mikael Baltin valmistamaan uuteen kirkkoon saarnatuolia. Se valmistui vuonna 1655. Balt asettui asumaan Ouluun vuonna 1658. Hän valmisti Raahen kirkkoon puuveistokset vuosien 1669 ja 1673 välisenä aikana.
Kellonsoittajan hätä
”Siihen aikaan, jollon Pattijoella ei vielä ollu ommaa kirkkua eikä hautuumaata, tuotiin vainajat Raaheen hauvattavaksi. Kellonsoittajain, joita tarvittiin kaks, piti olla tapulisa valamiina ja ku ruumisprosessi näky ojelmuksen pääsä, piti soiton alakaa.
Yhesti oli saattoväki viipyny tavallista kauvvemmin ja soittajat pitkästy oottaan. Toinen ukoista sano kaverilleen. – Minä pistäyvyn hakemasa viinapuojista tuopin viinaa, kyllä minä kerkiän ennen ku ne tullee!
Mutta ku prosessi rupes näkkyyn, tuli tapulisa olleelle ukolle hätä, ku kaveria ei kuulunu takasin tulevaksi. Hän ryntäs tapulista kavulle pää kolomantena jalakana ja juoksi Cortenkatua pitkin kahtoon misä kaveri viipy.
- Mihin semmonen kiire? kysy joku vastaantulija, johon ukko – No ku se s-na lähti viinapuojiin ja p-le jo tullisa tullee!” (Eero Permi: Suomen helemi)
Pyhä Agatha suojeli veistokset
Kirkko paloi vuonna 1908. Jussi Siipola kirjoittaa pakinassaan kirkon palosta, johon hänen isänsä hevosmiehenä oli ollut ajamassa vettä koko yön. - Se oli merkillinen tulipalo. Siellä kaikki noituivat (=kiroilivat), isä oli muistellut. Kun vanha ”tuutta” alkoi äännellä kirkon tapulissa, oli isä-Siipola ollut niityllä Vanhassa Soviossa ja lähtenyt sieltä kiireen vilkkaa harppomaan kotiinsa.
Kauppakadulla hän oli saavuttanut vanhan poliisimiehen. – Missä palaa, Siipola kysyi. – Perhana, kirkko palaa, vastasi virkavalta. Jussi oli tuohon aikaan kaksivuotias. Tuleva palopäällikkö nukkui tulipalon ajan yhtä sikeästi kuin Häckmanin Matti.
Koska tapuli ei palanut, sinne varastoidut Mikael Baltin puuveistokset säilyivät. Pyhän Agathan väitetään varjelleen tuulta kääntymästä tapulin suuntaan. Vuonna 1912 veistokset sijoitettiin Raahen museoon.
Raahen ensimmäinen kirkko tuhoutui tulipalossa perustuksiaan myöten, vain muutama esine säilyi. Kirkontornin kukko ja tuuliviiri sinkoutuivat tulipalossa naapuritontille ja saivat säilytyspaikan museosta. Kolehtikistu ja vaivaistukki, joka on yksi Suomen vanhimpia, kertovat nykypolville omaa tarinaansa seurakunnan vähäosaisten auttamisesta.
Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkko
Raahen kirkko rakennettiin vuosina 1909-1912. Kansallisromanttista tyylisuuntaa edustavan kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko rakennettiin graniittilaatoista, jotka louhittiin suurimmaksi osaksi Raahen edustan saarista. Kun raahelaiset suunnittelivat uutta kirkkoa tulipalon jälkeen, kerrotaan heidän päättäneen rakentaa kirkon, joka ei pala.
Lisätietoja
Raahen Matkailuoppaat ry - Raahen kirkko
Raahen seurakunta - Raahen kirkko