Brahenkatu 2 Heikun talo, juhlatila, Myhrberginpuiston puoli
Tämän päivän kalenteri-ikkuna avautuu Heikun talossa, juhlatilassa, jonka ikkunoista voi katsella Raahen ensimmäiselle torille, nykyiseen Myhrbergin puistoon.
Raahen kaupunki perustettiin vuonna 1649. Kaupungin paikaksi suunniteltiin silloisen Salon (Saloisten) sataman seutua. Kun havaittiin, että paikka oli liian alava, vain 2-3 kyynärää meren pinnan yläpuolella, jouduttiin etsimään toinen paikka. Koska uudessa paikassa oli myös hyvä sataman paikka, kaupunki päätettiin rakentaa siihen missä se nyt on. Kaupunki perustettiin Pietari Brahen vapaaherrakunnan ulkosatamaksi. Asemakaavan laati maanmittari Claes Claesson.
Raahen ensimmäinen tori sijaitsi kaupungin parhaimmalla paikalla vastapäätä satamaa. Tori muodostettiin jättämällä yksi korttelin kulma rakentamatta. Tori oli kaupungin keskus, ja sen ympärillä sijaitsivat kaupungin tärkeimmät rakennukset kuten raatihuone ja pormestarin talo.
Torin laidalle siirrettiin Saloisten satamasta kirkkotupa. Kun Raahen kirkko valmistui, kirkkotupa otettiin tulli- ja pakkahuoneeksi.
1600-luvun Raahe kävi maakauppaa ja merikauppaa. Meritse vietiin pääasiassa tervaa ja paluulastina tuotiin suolaa. Suurin osa kaupunkilaisista sai elantonsa viljelemällä maata ja hoitamalla karjaa. Käsityöläisiä oli 15.
Isoviha
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Isoviha oli suuren Pohjan sodan aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721.
Isonvihan aikana raahelaiset pakenivat venäläisten hävitystä vuosiksi erämaihin, Ruotsiin ja kuka minnekin. Kun paosta selvinneet palasivat kaupunkiin rauhan jälkeen, oli kaupunki autio ja lähes kokonaan hävitetty. Kaupungin rakentaminen oli aloitettava uudelleen.
Kartan laati Johan Cajanus vuonna 1750. Karttaa varten vanhat nurkkapaalut oli etsitty esille ja pohjana oli Claessonin kaava. Kaupungin keskiosiin ja Rantakadulle asettuivat varakkaat porvarit, kauppiaat ja laivanvarustajat. Saaristokadun eteläpuolelle asettui käsityöläisiä, merimiehiä ja yleensä työväestöä.
Torista muodostui puisto
Vuoden 1810 tulipalon jälkeen laadittiin uusi asemakaava ja tori siirrettiin keskelle kaupunkia. Isosta torista eli nykyisestä Pekkatorista tuli monipuolinen kauppa-aukio. Torin äärelle rakensivat talonsa ja kauppaliikkeensä oman aikansa varakkaimmat kauppiaat.
Tulipalossa vuonna 1810 tuhoutuneen raatihuoneen tontti annettiin laivanvarustaja Fredrik Soveliukselle. Vanha tori sai itäreunalleen upean kaupunkitalon. Talon omistaa nykyään Raahen kaupunki. Sitä kutsutaan Heikun taloksi Henrik Soveliuksen mukaan.
Torikauppa säilyi rannassa Pakkahuoneen ja sitä ympäröivien aittojen tuntumassa. Kaupungin ensimmäinen tori jäi syrjään kaupankäynnistä. Vähitellen torista muodostui istutettu aukio. August Maksimilian Myhrbergin patsas pystytettiin torille vuonna 1931 ja sen myötä aukion nimi muuttui Myhrbergin puistoksi.
Myhrbergin puiston pohjoisreunan Soveliuksen talo edustaa koko kaupungissa ainoana 1700-luvun kaksikerroksista porvaristaloa. Talo on säilynyt kaupunkipalosta ja se lienee Raahen vanhin asuinrakennus. Alkuperäisessä asussa säilyneen ulkopuolen lisäksi Soveliuksen talossa on paljon nähtävää talon sisällä: hienoja kaakeliuuneja, vanhojen mallien mukaan tehtyjä tapetteja sekä vanhaa sisustusta.
Lähteet: Opaskierrosten muistiinpanot vuosilta 1987–2017 ja Hilkka Aaltonen: artikkeli Raahen Joulu -lehdessä v. 1995
Lisätietoja